Sain haastatella kolmea arkkitehtia ja keskustella heidän kanssaan Tampereen henkilöratapihan hankkeesta. Arkkitehdit Nina Timonen, Stina Saarinen ja Seppo Sillanpää Swecolta ovat osa suurta suunnittelutiimiä, ja hanke on ollut heille monella tavalla erityinen.
Tampereen henkilöratapiha
Tampereen ratapiha on matkustajamäärältään Suomen suurin vaihtoasema ja sen kautta tehdään yli viisi miljoonaa junamatkaa vuodessa. Hankkeen tavoitteena on parantaa henkilöratapihan laituri- ja ratakapasiteettia entisestään. Aluetta rajaavat tiiviisti läheiset rakennukset, sillat ja Itsenäisyydenkadulla kulkee sekä tie- että raitiotieliikennettä. Kaikki nämä seikat ovat vaikuttaneet hankkeen suunnitteluun.
Henkilöratapihan hanke sisältää sekä peruskorjausta että uudisrakentamista ja niiden suunnittelu koostuu kolmesta kokonaisuudesta:
- Uudisrakentamisosa on uusi asematunneli siltojen alle, ja sen suunnittelu on jo pitkällä
- toinen, tällä hetkellä käynnissä oleva, kokonaisuus on vanhan asemarakennuksen korjaus- ja muutostyöt
- kolmantena kokonaisuutena hankkeen suunnittelutiimi työstää laituritason uudistusten ja katosten suunnittelua. Rakentaminen on jo käynnissä.
Kyseessä on hyvin pitkä hanke. Arkkitehtikilpailu ratkaistiin jo vuonna 2014. Jatkosuunnittelu aloitettiin noin viisi vuotta myöhemmin, ennen kuin rakentaminen lähti käyntiin vuonna 2025. Hanke on tarkoitus valmistua vuoteen 2031 mennessä.
Tampereen rautatieaseman uuden asematunnelin näkymä raitiotieltä. © Tampereen Henkilöratapiha -allianssi
Hankkeen pääasiallinen tavoite on parantaa henkilöratapihan toimivuutta matkustajille ja junille sekä lisätä aseman välityskykyä, esteettömyyttä ja turvallisuutta. Laituriympäristön kulkuyhteyksiä ja esteettömyyttä parannetaan muun muassa uusilla tasonvaihtolaitteilla.
Sen lisäksi uudistetaan siltakohteet, sillä vilkkaasti liikennöidyn Itä- ja Länsi-Tamperetta yhdistävän Itsenäisyydenkadun yläpuolella kulkevien ratasiltojen elinkaari on tulossa päätökseen. Itse raiteet pysyvät aika lailla samoina. Hankkeen yhteydessä rakennetaan yksi kokonaan uusi laituri, mutta muut laiturit pysyvät paikoillaan. Olemassa olevien laiturien pinnat uusitaan ja pinnan muoto nykyaikaistetaan.
Swecon monialainen osaaminen
Sweco on monialainen konsultti- ja asiantuntijayritys, joka toimii useissa maissa ja monella eri toimialalla. Suomessa Swecolla on noin 3 300 työntekijää, jotka toimivat useissa toimipisteissä. Maailmanlaajuisesti yrityksen palveluksessa on yhteensä noin 23 000 työntekijää.
Yrityksellä on paljon hankkeita, joissa asiantuntijat eri suunnittelualoilta tekevät yhteistyötä. Swecon Helsingin toimistolla työskentelevä Seppo Sillanpää on ollut yrityksessä jo noin 10 vuoden ajan. Seppo on usein ollut hankkeissa, joissa Swecon eri suunnittelualojen asiantuntijat ovat olleet mukana samassa projektissa. Nina Timonen ja Stina Saarinen Tampereen toimistolta ovat olleet Swecolla töissä pari vuotta.
Suunnittelutiimi Tampereen henkilöratapihan hankkeen takana
Tampereen henkilöratapihan kokoluokan hanke vaatii monen suunnittelijan ja asiantuntijan panosta. Mukana on Stinan, Ninan ja Sepon mukaan ollut kymmeniä suunnittelijoita. Arkkitehteja on aktiivisesti mukana noin kuusi, mutta oman osuutensa tällä hetkellä valmiina olevaan suunnitelmaan on tuonut yhteensä kuitenkin noin kymmenen arkkitehtia.
”Tässä on tosi monipuolinen asiantuntijaryhmä mukana. Tiimiin kuuluvat arkkitehti-, rakenne- ja LVIS-suunnittelijoiden lisäksi muun muassa siltasuunnittelijat, rata- ja sähköratasuunnittelijat sekä raitiotie- ja katusuunnittelijat”, Stina luetteli.
Nina Timonen on Tampereen henkilöratapihan hankkeessa toiminut vastaavana rakennussuunnittelijana joulukuusta 2024 lähtien. Oman toimenkuvansa ohella hän toimii nuoremmille suunnittelijoille opastajana ja mentorina. Taustaa arkkitehtisuunnittelusta on reilu 30 vuotta sekä korjaus- että uudisrakentamisesta julkisista hankkeista.
Tampereen rautatieaseman uusi asematunneli. © Tampereen Henkilöratapiha -allianssi
Lappeenrannasta kotoisin oleva Stina Saarinen tuli Tampereelle noin kymmenen vuotta sitten suorittamaan arkkitehtuurin ja rakennustekniikan kaksoistutkintoa Tampereen teknillisessä yliopistossa. Sieltä hän valmistui arkkitehdiksi vuonna 2022, jolloin hän myös aloitti työt Neva Arkkitehdeilla. ”Työpöydälläni on ollut paljon kaavakehityshankkeita. Olen päässyt mukaan myös datakeskusprojekteihin ja suurimpana projektina minulla on ollut juuri tämä henkilöratapiha, jossa olen toiminut projektiarkkitehtina tammikuusta 2025 lähtien. Vastaan hankkeen tietomallista sekä piirustuksista ja päivittäisestä yhteensovittamisesta muiden suunnittelijoiden kanssa”, Stina kertoi työtehtävistään.
Seppo Sillanpää on Otaniemestä valmistunut arkkitehti. Hänellä on takanaan jo yli kolmenkymmenen vuoden työhistoria moninaisissa eri tehtävissä eri toimistoissa. Hän on ollut mukana toimitilojen ja asuntokohteiden sekä infrapuolen hankkeissa sekä uudis- että peruskorjauspuolella. Swecolla hänen työnkuvansa on painottunut rakennussuunnittelijan ja pääsuunnittelijan rooleihin, mutta hän on ollut paljon mukana myös suunnittelutehtävissä.
Hankkeen suunnittelun tekninen toteutus
Tampereen henkilöratapihahanke toteutetaan allianssina, jonka osapuolina ovat Väylävirasto, Tampereen kaupunki, VR-Yhtymä ja Fintraffic Raide. Pääurakoitsijaksi valittiin Kreate keväällä 2024.
Kreate vastaa hankkeen kokonaisvaltaisesta läpiviennistä suunnittelusta rakentamiseen. Allianssin pääurakoitsijana Kreate ohjaa hankkeen toteutusta alusta loppuun ja toimii tiiviissä yhteistyössä Swecon suunnittelutiimin kanssa. Suunnittelunohjauksessa korostuvat avoin vuorovaikutus, yhteiset tavoitteet sekä eri osapuolten välinen jatkuva tiedonvaihto, joiden avulla laaja ja teknisesti vaativa kokonaisuus etenee hallitusti. Viikoittaiset Big Room -työskentelyt, yhteiset digitaaliset työkalut ja allianssimallin mukainen yhteistoiminta ovat luoneet vahvan perustan sekä suunnittelun että rakentamisen onnistumiselle. Osapuolten saumaton yhteistyö on mahdollistanut ratkaisujen kehittämisen ja päätöksenteon tehokkaasti koko hankkeen elinkaaren ajan.
Suunnittelun osalta hanke jakautuu Stinan mukaan kahteen tietomalliin: ”Toinen tietomalli käsittää vanhat asemarakennukset ja uuden asematunnelin osan eli rakennukset kokonaisuutena ja toinen tietomalli käsittää laituritason eli se sisältää laiturirakenteet ja katokset. Se on jakautunut niin, että rakennukset suunnitellaan Archicadissa ja laituripuoli Revitissä.”
”Jakautuminen kahteen tietomalliin johtaa juurensa aikaisemman vaiheen suunnitteluun, sillä siinä vaiheessa näitä asioita suunnitteli kaksi eri toimistoa. Sweco oli jo mukana laituritason suunnittelussa. Sitten kun meidät kiinnitettiin kokonaisuudessaan suunnitteluun, päätimme pohdinnan jälkeen jättää tietomallit erilleen. Työtä oli kuitenkin helppo jatkaa kahdessa eri mallissa, kun talon sisältä löytyy osaamista molempien ohjelmistojen käyttöön. Työskentely on sujunut kyllä hyvin tällä tavalla”, Stina jatkoi.
Työskentely kahdessa erillisessä tietomallissa johtuu Stina mukaan myös tiedostokokojen hallinnasta. ”Archicad-malli on nyt valtavan suuri. Jos siihen olisi liitetty myös laituriosuus, tietokoneelta olisi vaadittu niin paljon kapasiteettia, että työskentely olisi voinut käydä hankalaksi”, kuvasi Stina.
Tampereen rautatieaseman uusi asematunneli. © Tampereen Henkilöratapiha -allianssi
Nina on käyttänyt Archicadia jo vuodesta 1996 lähtien, jolloin käytössä oli ohjelman versio 4.5. Hän arvostaa etenkin ohjelmistopäivitysten mukaan tulevia hyviä parannuksia sekä Archicadin visuaalisuutta ja 3D-työskentelyn helppoutta. Helppokäyttöisyys ja visuaalinen selkeys saivat kiitosta myös Stinalta ja Sepolta.
Näiden pääosin käytössä olevien työkalujen lisäksi allianssissa on Kreaten kanssa käytössä tehtävien seurantatyökalu Smartsheet ja projektipankki Trimble Connect. Smartsheetiin kirjataan kaikki eri suunnittelualojen suunnittelutehtävät, ja sen avulla osapuolet voivat seurata aikatauluja, tehtävien statusta ja minkä verran suunnittelutehtävät ovat missäkin ajassa toteutuneet.
Yhteistyö
Henkilöratapihahankkeen kehitysvaiheen aloituksesta asti on järjestetty viikoittaisia suunnittelukokouksia allianssin Big Roomissa, jossa osapuolet ovat olleet suurimmaksi osaksi kasvotusten paikan päällä. Tämä on haastateltavien mukaan auttanut hitsaamaan porukkaa hyvin yhteen alusta asti, ja yhteistyö on sen myötä sujunut oikein hyvin ja hyvässä hengessä. ”Työtä tehdään asianmukaisesti ja päämäärätietoisesti, mutta sopivan rennolla otteella, joten meillä on myös hauskaa keskenämme. Sillä on iso merkitys projektin onnistumiselle”, Stina tiivistää.
Yhteistyön onnistumisen ovat varmistaneet myös käytössä olevat työkalut: ”Meillä on BIMcloud käytössä. Suuren suunnitteluryhmän työskentely ei olisi mahdollista ilman sujuvaa yhteistyötä tukevia digitaalisia työkaluja ja yhteisisä toimintamalleja. Muiden suunnittelijoiden kesken jaetaan IFC-malleja säännöllisin väliajoin. Mallitarkkuuden täytyy näin monimutkaisessa kokonaisuudessa olla korkea, ja myös tilaajan suunnalta on sitä pyydetty”, Stina kertoi.
Käytännön suunnittelu
Tampereen ratapihan junaliikenteen pitää kulkea koko rakentamisen ajan. Tämä on vaikuttanut myös hankkeen suunnitteluun: ”Uusi raide ja sillat rakentuvat idästä länteen päin noin vuoden sykleillä. Siten yksi raide on aina pois käytöstä. Meidän suunnitteluamme se tietystikin vaiheistaa. Tällä hetkellä rakennetaan itäisintä laituria.
Tampereen henkilöratapiha, näkymä laitureilta. © Tampereen Henkilöratapiha -allianssi
”Kun työn alla oleva itälaituri valmistuu ja ensimmäiset laiturirakenteet ovat näkyvillä, Käymme viranomaisten kanssa paikan päällä katsomassa, tarvitseeko vielä jotain muuttaa tai tarkentaa vai onko tämä sen mukainen, mitä on heille esitelty suunnitelmissa. Uudis- ja korjauspuolen suunnitteluvaiheessa voi paljastua jotain yllättävää. Joskus tarkennetaan, täydennetään tai jopa muutetaan suunnitelmia.
Suunnitteluun ovat vaikuttaneet myös vanha rakennuskanta ja kulttuurihistorialliset kohteet Tampereen rautatieasemalla sekä ylipäätään kaupunkikuva: ”Ratapihan itäpuolella esimerkiksi kaupunkikehityskin vaikuttaa vielä meidänkin suunnitelmaamme. Sinne rakennetaan mahdollisesti iso uusi hotelli ja se vaikuttaa meidänkin suunnitelmiimme”, Seppo täydensi.
Kaikin puolin erityinen hanke
Tampereen henkilöratapihan hanke ei ole pelkästään iso, vaan erikoinen monella muullakin tavalla. Stinalle hanke on ollut ensimmäinen allianssimallilla toteutettu hanke, jossa hän on ollut mukana. Sen lisäksi sen erityispiirteinä ovat hänen mukaansa olleet tarkat ohjeistukset, kuten ratatekniset ohjeet sisältävä RATO 16, joka ohjaa suunnittelua muun muassa esteettömyysnäkökulmasta.
Myös Sepolle hanke on ollut erityinen: ”Vaikka olen ollut vastaavantyyppisissä kohteissa mukana, jokaisessa projektissa on aina uutta ja lähtökohdat ovat erilaisia.”
Ninan mielestä siltarakentaminen on ollut tässä kohteessa mielenkiintoista seurata. Esimerkiksi siltojen valussa käytetty teräsmäärä on ollut poikkeuksellisen suuri. Yhteistyö on tässä tosi isossa roolissa, ei pelkästään suunnittelijoiden kesken, vaan myös viranomaisten kanssa. Myös se on ollut mielestäni kyllä hieno piirre tässä hankkeessa, Nina kertoo.”
”Hanketta kuvaa hyvin sen monisyisyys: Kyseessä on laaja kokonaisuus keskellä Tampereen vilkasta rautatieasemaympäristöä. Samalla hanke on ollut poikkeuksellisen monipuolinen, monialainen ja mielenkiintoinen. Sen erityispiirteet näkyvät niin suunnittelun lähtökohdissa kuin laajassa yhteistyöverkostossa, joka on tuonut yhteen eri alojen asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita”, tuumaavat suunnittelijat yhdessä.
