BIM on tapa, jolla rakennusala suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää rakennuksia yhdellä jaetulla digitaalisella mallilla erillisten piirustusten sijaan. Lue tästä, mitä se tarkoittaa, miten se toimii ja mistä aloitat.
Choose your site
Velg ditt marked · Välj din marknad · Valitse markkina-alueesi · Choose your market
BIM on tapa, jolla rakennusala suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää rakennuksia yhdellä jaetulla digitaalisella mallilla erillisten piirustusten sijaan. Lue tästä, mitä se tarkoittaa, miten se toimii ja mistä aloitat.
BIM tulee sanoista building information modelling, suomeksi tietomallintaminen, tai informaatiomallintaminen. Se on tapa, jolla rakennus suunnitellaan, dokumentoidaan ja hallitaan yhtenä tietorikkaana digitaalisena mallina, ei pinona itsenäisiä piirustuksia.
Termillä on kolme toisiinsa liittyvää alakäsitettä. Tietomallintaminen (myös: informaatiomallintaminen) on mallin luomisen prosessi. Tietomalli (myös: informaatiomalli), rakennuksen tietomalli, on lopputulos, 3D-malli, joka pitää sisällään geometrian sekä tiedot ajasta, kustannuksista, materiaaleista ja suorituskyvystä. Tiedonhallinta on työtä, jolla tuo tieto pidetään luotettavana ja käyttökelpoisena rakennuksen koko elinkaaren ajan.
Kansainvälinen standardi ISO 19650 sanoo sen suoraan: jaettu digitaalinen esitys rakennetusta kohteesta, joka tarjoaa kaikille luotettavan perustan päätöksille.
Idea juontaa 1970-luvulle ja Chuck Eastmanin varhaiseen tutkimukseen, sai kaupallisen muodon, kun Graphisoft julkaisi Archicadin ja Virtual Building -konseptin vuonna 1984, ja levisi edelleen, kun Autodesk rakensi Revitin osaksi termiä 2000-luvulla.
BIM muuttaa projektitiimin yhteistyön. Suunnittelualat suunnittelevat samaa mallia käyttäen, joten törmäykset ja väärinymmärrykset nousevat esiin aikaisin, ruudulla, eivät myöhässä, työmaalla. Piirustukset, luettelot ja määrät syntyvät suoraan mallista ja pysyvät yhtenäisinä, kun jokin muuttuu.
DTU:n, Tanskan teknillisen yliopiston, tutkimus löysi suuria hyötyjä kun BIMiä hyödynnetään hyvin: jopa 70 % korkeampi tuottavuus, 95 % vähemmän dokumenttipoikkeamia ja noin 90 % vähemmän virheitä työmaalla.
Arkkitehdit, insinöörit, urakoitsijat, rakennuttajat ja kiinteistönhallinta työskentelevät kaikki samalla aineistolla, ja siksi BIM on nyt vakiintunut käytäntö rakennusalalla.
Suurin hyöty on yksinkertainen. Ongelmat ratkaistaan mallissa, ennen kuin ne etenevät rakennettaviksi.
BIM-projekti etenee neljän päävaiheen kautta. Malli kuljettaa tiedon yhdestä vaiheesta seuraavaan.
Arkkitehti rakentaa varhaisen mallin siitä, miltä rakennus voisi näyttää ja miten se sijoittuu tontille. Olemassa oleva tontti- ja kaavadata luetaan sisään, vaihtoehtoja testataan, ja tiimi saa ensimmäisen arvion kustannuksista ja materiaalien käytöstä ennen kuin suunnitelma lukitaan.
Suunnitelma tarkennetaan ja alat työskentelevät yhteisessä mallissa. Määrät, materiaalit, kustannus- ja aika-arviot syntyvät siitä. Tarkistustyökalut löytävät törmäykset ja virheet aikaisin, joten kalliit yllätykset eivät saavuta työmaata. Tässä muodostuu suurin osa koordinoinnin arvosta.
Rakentaminen seuraa dokumentoitua mallia. Data ohjaa aikataulutusta (4D), määriä ja kustannusten hallintaa (5D) sekä hankintaa, mukaan lukien ajoissa tilatut pitkän toimitusajan komponentit. Malliin kytketyt digitaaliset työmaatyökalut pitävät rakennettavan ja suunnitellun yhtenevinä.
Kun rakennus luovutetaan, sen data siirtyy käyttöön ja ylläpitoon (7D). Kytkettynä valmiin rakennuksen reaaliaikaiseen dataan mallista tulee perusta sen hyvälle ylläpidolle ja pohja digitaaliselle kaksoselle.
BIM toimii parhaiten, kun data on avointa niin, että se pysyy käyttökelpoisena eri työkalujen välillä ja vuosikymmenten yli, eikä lukkittaudu yhteen toimittajaan.
Keskeinen avoin formaatti on IFC (Industry Foundation Classes), neutraali tiedostotyyppi mallien vaihtoon alojen ja ohjelmistojen välillä. Suomessa kansalliset yleiset tietomallivaatimukset (YTV2012 ja YTV2020) määrittävät, mitä mallidatalta odotetaan ja missä muodossa se toimitetaan, ja kansainvälinen standardi ISO 19650 kehystää, miten projektitieto järjestetään ja luovutetaan.
Avoimet standardit antavat arkkitehdin, insinöörin ja urakoitsijan työskennellä eri työkaluilla ja silti samassa rakennuksessa. Koko kuvan avoimista standardeista ja siitä, miten niissä työskennellään, löydät openBIM-oppaastamme.
Et tarvitse täydellistä, yksityiskohtaista mallia saadaksesi arvoa BIMistä. slimBIM on kevennetty malli, joka pitää sisällään olennaisen: seinät, lattiat, katot, ovet, ikkunat ja tilat.
Se on edullinen tapa tuoda olemassa oleva rakennus BIMiin, mikä on hyödyllistä jo omistamasi kiinteistön hallintaan ja ylläpitoon.
slimBIM voidaan kytkeä antureihin ja rakennuksen reaaliaikaiseen dataan, se on ensimmäinen askel kohti digitaalista kaksosta. Saavutat todellisen arvon nopeasti ilman jokaisen yksityiskohdan mallintamista.
BIM-objektit ovat mallin rakennuspalikoita. Ne voivat olla geneerisiä, edustaen yleistä tuotetyyppiä, tai valmistajan todelliselle tuotteelle erityisiä, todellisella geometrialla ja tiedoilla.
Hyvät objektit antavat suunnittelijoiden visualisoida, dokumentoida ja laskea todellisia tuotteita tilavarausten sijaan, parantaen viestintää ja päätöksiä tiimissä. Objektit ovat parametrisia, koko ja muoto mukautuvat suunnitelmaan.
Valmiita objekteja, mukaan lukien pohjoismaisille valmistajille rakentamamme kirjastot, löydät BIM-objektikirjastot-sivultamme.
BIM toimii, kun ihmisille annetaan selkeät roolit. Nämä kohtaat projektissa useimmiten.
Puolueeton laadunvalvoja alojen välillä. Koordinaattori tarkistaa kunkin alan mallin laadun ja tietotason, yhdistää ne ja varmistaa, että kokonaisuus on rakennettavissa. Usein tuki projektipäällikölle, ja joskus projektipäällikkö itse.
Kunkin alan sisällä henkilö, joka vastaa tarkistettujen mallien toimittamisesta ajallaan ja sovitun standardin mukaan. Yleensä suunnittelualan tietomallin tehokäyttäjä.
Insinööri, joka on erikoistunut tietomallintamiseen. Työskentelee laskennan, suunnittelun ja koordinoinnin parissa projektissa.
Koulutettu 3D-mallintamiseen ja koordinointiin. Hoitaa piirustustuotannon, pinta-alalaskennat ja tekniset piirustukset, kuten palodokumentaation.
Käyttää mallia määrien ja kustannuksien laskentaan ja ohjaa suunnitelmaa rakentamisen rationalisoimiseksi. Työskentelee usein suunnittelualojen toimittamilla malleilla.
Käyttää mallia rakennuksen ja laajemman kiinteistösalkun ylläpitoon ja hallintaan luovutuksen jälkeen
Rakennettu ympäristö käyttää suuren osan maailman materiaaleista ja tuottaa suuren osan sen jätteestä, joten sillä kuinka suunnittelemme ja ylläpidämme rakennuksia on merkitystä.
BIM auttaa konkreettisilla tavoilla. Vähemmän virheitä ja parempi koordinointi tarkoittavat vähemmän uudelleentyöstöä ja vähemmän hukkaa. Tarkat määrät tukevat materiaalien uudelleenkäyttöä ja fiksumpaa hankintaa.
Koneluettava tuote- ja ympäristödata, kuten EPD:t, sallii tiimien vertailla vaihtoehtoja elinkaarivaikutuksen perusteella arvailun sijaan. Ja rakennuksen toiminnassa malli kytkettynä rakennuksen reaaliaikaiseen dataan näyttää mihin energiaa todella kuluu. Siitä realisoituu yleensä kaikkein suurimmat säästöt.
Elinkaaren aikaisen ympäristövaikutuksen mittaamiseen, katso Anavitor LCA.
Mikään työkalu ei tee kaikkea BIMissä. Tyypillisessä pohjoismaisessa työnkulussa hyödynnetään muutamaa tuotetta, kukin tekee yhden työn hyvin, ja ne toimivat yhdessä avointen formaattien kautta.
Noin 60 % pohjoismaisista arkkitehtitoimistoista työskentelee Archicadissa, ja Nordic BIM Group on Archicadin yksinoikeutettu kumppani Pohjoismaissa, tämän kokonaisuuden parissa työskentelemme joka päivä.
BIM tulee sanoista building information modelling, suomeksi tietomallintaminen tai informaatiomallintaminen. Samat kirjaimet nimeävät myös itse mallin, tietomallin (informaatiomallin), ja tiedon hallinnan käytännön, eli tiedonhallinnan.
CAD tuottaa piirustuksia, yleensä 2D-viivoja ja -muotoja. BIM tuottaa älykkään 3D-mallin, jossa jokainen elementti sisältää dataa, ja piirustukset, luettelot ja määrät syntyvät tästä mallista. Yksinkertaisesti sanottuna CAD piirtää rakennuksen ja BIM kuvaa sen.
Ei. Voit aloittaa pienestä. Olemassa olevalle rakennukselle slimBIM päärakenteineen riittää alkuun, ja voit täydentää yksityiskohtia myöhemmin.
IFC (Industry Foundation Classes) on avoin tiedostoformaatti BIM-mallien vaihtoon eri ohjelmistojen välillä niin, että data ei lukkiudu yhteen ohjelmistotoimittajaan.
Yleisiä ovat Archicad mallintamiseen, Solibri tarkistukseen, BIMcloud yhteistyöhön ja BIMx katselmointiin. Oikea yhdistelmä riippuu roolistasi ja projektistasi.
Se ei ole ehdoton lakisääteinen vaatimus, mutta monet suuret julkiset tilaajat Pohjoismaissa vaativat BIMiä projekteissaan, ja tilaajavaatimukset odottavat sitä yhä useammin. Suomessa yleiset tietomallivaatimukset (YTV2012 ja YTV2020) ohjaavat mallivaatimuksia.
Löydä törmäykset ja validoi mallit ennen kuin ne saavuttavat työmaan.
Nordic BIM Group on auttanut pohjoismaisia tiimejä suunnittelemaan, rakentamaan ja ylläpitämään BIMillä yli 30 vuotta. Asiantuntijamme auttavat ja vastaavat omalla kielelläsi. Kerro, miten toimit nykyään, niin autamme sinua ottamaan seuraavan askeleen.