Kansainvälinen standardisointiorganisaatio ISO edistää eri alojen laadunvarmistusta, vastuullisuutta ja toimintatapojen yhtenäisyyttä. ISO-standardien sisältämiä globaalisti sovittuja vaatimuksia ja suosituksia käännetään eri kielille käyttöönoton helpottamiseksi – myös Suomeksi. Nyt suomennettavana on rakennusalan merkittävin tietomallinnusta koskeva standardi, ISO 19650. Rakennusteollisuus RTT ry:n TC 442 -työryhmä kääntää paraikaa sen viidestä osasta ensimmäistä. Mihin se kytkeytyy? Mitä se tarkoittaa koko alalle ja yksittäiselle suunnittelijalle? Tässä tiivis tietopaketti.
Tietomallinnusta vakioiva ISO 19650 -standardi on englanninkieliseltä nimeltään Organization and Digitization of Information about Buildings and Civil Engineering Works, including Building Information Modelling (BIM). Se jakautuu viiteen osaan, joista ensimmäinen – eräänlainen käsitteellinen johdanto – on nyt käännettävänä:
- Osa 1: ISO 19650-1:2018 – Concepts and Principles (käsitteet, suomennettavana)
- Osa 2: ISO 19650-2:2018 – Delivery Phase of the Assets (toimitusvaihe)
- Osa 3: ISO 19650-3:2020 – Operational Phase of the Assets (käyttövaihe)
- Osa 4: ISO/CD 19650-4 – Information Exchange (tiedonsiirto)
- Osa 5: ISO 19650-5:2020 – Security-minded Approach to Information Management (tietoturva)
Kuva 1. Hyvin yksinkertaistettu kuva ISO 19650-2 -standardin sisällöstä. Standardi kuvaa esimerkiksi erilaisia prosessin osapuolten ja työryhmien määrittelyjä, rajapintoja ja vuorovaikutusta. [kuva ISO-interfaces2.png — lisää HubSpotissa]
Miten ISO vertautuu YTV 2012:een?
ISO-standardi on globaali tietomallinnuksen standardi. CEN/TC 442 -työryhmä on määritellyt rakentamisen prosessit uudelleen sellaisiksi, että ne huomioivat olennaisesti tietomallien käytön.
Suomen paikallinen YTV 2012 (Yleiset tietomallivaatimukset 2012) on nojannut kansainvälisiin standardeihin ja ollut reilusti aikaansa edellä. Se on kuitenkin paikallinen soveltamisohje (vrt. National Annex), eikä ole toistaiseksi muuttanut prosesseja merkittävästi.
Myös YTV 2020 -päivitys tulee yhä vahvemmin nojaamaan kansainvälisiin standardeihin sekä huomioimaan kehittyneet ohjelmistot ja järjestelmät.
"Jotta todellinen muutos saadaan aikaan, lähestymistavan pitää selvemmin olla myös Top down (viranomaisilta/tilaajilta), kun se tähän asti on ollut Bottom up (käytännön tekijöiltä)."
Kohti yhteistä digitietojärjestelmää
Esimerkiksi YTV 2012 -osa 14: Tietomallien käyttö rakennusvalvonnassa viittaa ISO-standardissa kuvattuihin CDE-järjestelmiin (Common Data Environment, jonka mahdollinen suomennos on yhteiskäyttöalusta). Niiden kaltaisia toiminnallisuuksia on jo huomioitu suomalaisissa rakennusvalvontajärjestelmissä, kuten Lupapiste.fi:ssä.
CDE-järjestelmiä on olemassa ja tulossa monenlaisia; esimerkiksi Nordic BIM Groupin edustamat ohjelmistot BIMcloud ja dRofus voidaan osin rinnastaa niihin.
Sähköistä rakennuslupaa on jo pilotoitu esimerkiksi Vantaan rakennusvalvonnan ja Suomen ympäristöministeriön yhteishankkeessa, josta on julkaistu seikkaperäinen raportti. Lupaviranomainen voi jo YTV-ohjeisiin viitaten edellyttää tietomallin toimittamista osana aineistoa. Hakemuksen sisältämien piirustusten ja tietomallin tulee vastata toisiaan.
Kuva 2. Rakennussuunnitteluala standardisoituu monella eri tasolla. Perustana ovat kansainväliset standardit, joita soveltavat ja tarkentavat paikalliset ohjeet, kuten YTV 2012/2020. Yksityiset käyttäjäryhmät, kuten arkkitehtitiimit, luovat tarpeisiinsa omia suunnitteluohjeitaan. [kuva ISO-standarditasot.png — lisää HubSpotissa]
Ryhtiä tiedonhallintaan
Ympäristöministeriön Ryhti-hanke yhdenmukaistaa ja digitalisoi suomalaisen rakentamisen tiedonhallintaa. Yksi hankkeen osa on yhtenäisen tietoalustan (CDE) kehittäminen ja jalkauttaminen. Tavoitteena on luoda rakennetun ympäristön tietojärjestelmä.
Ryhti-hankkeen sivuilla asiaa pohjustetaan näin:
"Rakennettu ympäristö synnyttää jatkuvasti arvokasta tietoa, jonka avulla voimme vaikuttaa muun muassa elinympäristömme toimivuuteen, terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen sekä ilmastonmuutokseen. Tällä hetkellä rakennettua ympäristöä koskeva laaja ja tärkeä tieto on hajallaan, epäyhtenäistä ja hankalasti käytettävissä.
Osana koko suomalaisen yhteiskunnan digitalisaatiota uudistuu myös tapa hallita, käsitellä ja hyödyntää rakennettua ympäristöä koskevaa tietoa. Nelivuotisen (2020–2023) Ryhti-hankkeen tehtävänä on mahdollistaa tämä muutos valtakunnallisesti."
Mikä muuttuu käytännössä?
Meneillään olevista kehityskaarista rakennusten suunnittelijoita eniten liikuttaa todennäköisesti sähköinen rakennuslupa sekä siihen liittyvät uudella tavalla jaetut ja muotoillut tehtävät kaikenlaisissa hankkeissa. Standardin määrittelemä hankkeen tiedonhallintavastaavan rooli vertautuu Suomessa tavalliseen tietomallikoordinaattorin rooliin.
Uusi prosessi myös vahvistaa pääsuunnittelijan roolia, ja etenkin monialaisten suunnittelutiimien yhteistyöprosessi tehostuu. Käytännössä yhä pienemmät tilaajat pystyvät jatkossa tilaamaan tiedon mallipohjaisesti.
"ISO 19650:n ydin on, että suunnittelijoiden tulee luovuttaa yksi ristiriidaton suunnitelmasisältö. Helpoiten tähän päästään käyttämällä yhteistä mallia, esimerkiksi BIMcloudissa."
Suurempien tilaajien omat tietomallivaatimukset yhtenäistyvät väistämättä tietomallihankkeiden yleistyessä. Kun tietomalleja luovutetaan yhtenäisellä tavalla ja toistuvasti prosessin eri vaiheissa, muutostenhallinta ja kommunikointi vakiintuvat, mikä viime kädessä johtaa parempaan tiedonhallintaan suunnittelijoiden, rakennusliikkeiden, tilaajien ja käyttäjien kesken. Aiemmat perinteiset tehtävänkuvat muuttuvat samalla vastaamaan uuden standardin mukaista prosessia.
Lyhenteiden lyhyt oppimäärä
Kaikki ammattikirjallisuus vilisee lyhenteitä, mikä voi häiritä uuden tiedon sisäistämistä. Tässä alla on lopuksi pikakooste kyseisen ISO-standardin käsitteistä ja määritelmistä. Kootut ISO 19650 sarjan keskeiset suomenkieliset käsitteet löytyvät sanastoista.
| Lyhenne | Englanniksi | Suomeksi |
|---|---|---|
| AIR | Asset Information Requirements | Omaisuuskohteen informaatiovaatimukset |
| BEP | BIM Execution Plan | Informaation hallintasuunnitelma |
| BIM | Building Information Modelling | Rakennettujen kohteiden tietomallinnus |
| CDE | Common Data Environment | Yhteinen tietoympäristö |
| EDMS | Electronic Document Management System | Sähköinen dokumenttienhallintajärjestelmä |
| EIR ER |
Exchange Information Requirements Exchance Requirements |
Toimeksiantajan informaatiovaatimukset Tiedonsiirtovaatimukset |
| ICT | Information and Communications Technology | Tieto- ja viestintätekniikka |
| IT | Information Technology | Tietotekniikka |
| MIDP PIM |
Master Information Delivery Plan Project Information Model |
Yhdistelmätiedon (tai -mallin) toimitussuunnitelma Projektin informaatiomalli |
| PIR | Project Information Requirements | Projektin informaatiovaatimukset |
| TIDP | Task Information Delivery Plan | Tehtäväkohtaisen tiedon (tai mallin) toimitussuunnitelma |
| WIP | Work in Progress | Työ kesken |
Suomessa ympäristöministeriössä vireillä olevat RYHTI-hanke ja KRL-uudistus sovittavat maamme rakentamisen tiedonhallintaa ja sen toimintoja kansainvälisiin standardeihin sekä ilmastotavoitteiden vaatimuksiin. Tavoitteena on yhtenäisen suunnitelmatiedon hyödyntäminen koko rakennuksen eli omaisuuskohteen elinkaaren ajan. Yhtenäinen IFC4-muodossa toimitettava tietomalli tulee olemaan pakollinen rakentamisen luvanhaussa.
Lineaarisesta tietovirrasta yhteen tiedonhallinnan rintamaan
Perinteinen käsitys ja vakiintunut toimintatapa tiedonsiirrossa on yksinkertaistetusti yksisuuntainen ja lineaarinen. Tällöin koko projektin suunnittelun ja rakentamisen tehtävät on pilkottu peräkkäisiksi vaiheiksi. Esimerkiksi arkkitehti toimittaa ”lupakuvat” sopimuksensa mukaisesti.
Jos perinteinen prosessi pilkotaan palasiksi rakennusosan suunnittelutehtävien tarkkuudella, se voi mennä esimerkiksi näin:
- Arkkitehti muodostaa tilan, esimerkiksi wc:n, ja sijoittaa sinne vesikalusteen.
- Rakennesuunnittelija varmistaa, että kantavat osat ja fysikaaliset olosuhteet ovat sen suhteen kunnossa.
- LVI-suunnittelija tuo verkostojen liitynnät kalusteille.
- Rakennesuunnittelija varmistaa, että verkoston tila- ja reikävaraukset voi toteuttaa.
Perinteisessä prosessissa kukin osapuoli toimitti omat piirustuksensa, jotka siirtyivät lähtötiedoiksi ketjussa seuraaville. Yhdistelmäpiirustus syntyi panemalla alakohtaiset piirustukset valopöydälle päällekkäin. Tämä oli helppoa, koska mukana oli vain grafiikkaa – selostukset ja varusteluettelot toimitettiin erikseen. Käytännössä tässä tapauksessa työmaalla paikalle asennettiin vastaava vesikaluste, jonka dokumentit päätyivät huoltokirjaan. Prosessi oli ja on viritetty pääosin alasvirtaavaan tiedonsiirtoon: tilaaja -> arkkitehti -> muut suunnittelijat -> työmaa.
Vastaavassa optimaalisesti tehdyssä tietomallipohjaisessa prosessissa arkkitehti sijoittaa suunnitteluohjelmassa (3D) vesikalusteen, johon eri osapuolet tukeutuvat ja lisäävät tietoa omissa työvaiheissaan. Mikäli osapuolet mallintavat sisältönsä, esimerkissä vesikalusteen, päällekkäisesti (ARK-/LVI-malleissa), sirpaloituu tieto eri ohjelmistoissa. Sama tilanne syntyy myös, jos osapuolet mallintavat muita rakennusosia, esimerkiksi pilareita, päällekkäisesti erillisissä arkkitehti- ja rakennemalleissa.
Tehtäväluettelon näkökulmasta arkkitehdin tilavarausobjekti (vesikaluste, pilari tai mikä tahansa muu) korvautuu erikoissuunnittelijan tarkemmin määrittämällä rakennusosalla. Samalla osa arkkitehdin asettamista tiedoista – esimerkiksi väri, muoto tai tuotteen tiedot – tuhoutuu tai muodostuu päällekkäiseksi, ristiriitaiseksi. Mikäli rakennesuunnittelija määrittää hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekniset ominaisuudet erilliseen rakennesuunnittelumalliin, eikä niitä päivitetä arkkitehtimalliin, syntyy vastaava ristiriita.
Tiedonhallinnan näkökulmasta yllä kuvattu prosessi on erittäin puutteellinen. Parempi prosessinhallinta ja tuotetiedon teollinen vakiointi on välttämätöntä tiedonhallinnan ISO-19650-standardin toteuttamiseksi – sekä palvelemaan muita sirpaloituneita prosesseja, joita ei kaikkia välttämättä voi hallita. Prosessi on rikki, jos eri osapuolet täyttävät päällekkäisten mallien ja rakennustuotteiden erilaisia ristiriitaisia tietokenttiä.
Vaikka edellä mainitut tietokentät vakioituisivat kaikkiin eri osapuolten käyttämiin ohjelmiin, pitää niitä hallita jossakin keskitetysti. Lisäksi jos pelkästään suunnittelijoilla on suora mahdollisuus tiedon rikastamiseen, ei yhtenäistä As-Built-tietosisältöä voi syntyä. Keskitetylle tiedonhallinnalle on siis tilaus.
Nemetschek-konsernin ratkaisu on Building Lifecycle Intelligence
Building Lifecycle Intelligence -ratkaisun tarkoitus on korvata tilaajan sekä eri suunnittelu- ja rakentamisen toimijoiden siiloutunut tieto yhtenäisellä dRofus-tietokannalla. Yhtenäinen tietokanta mahdollistaa tiedon jatkuvan käsittelyn koko hankkeen ajan. Tämä tietokanta on jaettu kaikkien osapuolten kesken, ja siihen voi olla yhteydessä selaimella miltä tahansa laitteelta. dRofus-tietokantaan voi myös linkittää minkä tahansa muun tietokannan. Yhtenäinen tietokanta on keskeinen projektin näkökulmasta – eikä vain koska se korvaa erilliset, vaan myös koska se on yhteistyöalusta kaikille.
dRofus luo yhteisen tiedonhallintatason kaikelle projektin tiedolle, jota voi käyttää esimerkiksi aikataulujen, prosessien ja valmiuden hallintaan. [kuva ISO-artikkelin-kuvitus.jpg — lisää HubSpotissa]
Yhtenäisen tiedonhallinnan hyödyt ovat valtavat, pelkästään jo siksi, että kaikki osapuolet saavat mahdollisuuden tiedon reaaliaikaiseen käyttöön.
Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on työskennellyt ISO 19650 -BIM-standardin päivitysten parissa useiden vuosien käyttökokemusten ja palautteen perusteella. Osa ehdotetuista muutoksista on mahdollisesti merkittäviäkin (on tärkeää huomata, että tässä vaiheessa kyseessä ovat ehdotetut muutokset, jotka voivat vielä muuttua merkittävästi):
- BIM ei enää ole keskiössä. Painopiste siirtyy BIM-malleista koko omaisuuden elinkaaren kattavaan Informaationhallinnan (Information Management, IM) prosessiin. Samalla poistuu myös selkeä jako hankkeen toteutusvaiheen ja käytön aikaisen operointivaiheen välillä. Tulevaisuudessa painopiste on siis enemmän IM-termissä kuin BIM-termissä.
- Asset Information Model (AIM), vapaasti suomennettuna Omaisuuskohteen informaatiomallin kehittäminen ja ylläpito tulee olemaan tiedonhallintaprosessin keskeinen lopputulos.
- Information Management ja Information Production -prosessien välille tehdään selkeä ero.
- Myös terminologia muuttuu, esimerkiksi:
- EIR (Exchange Information Requirements) muuttuu muotoon Information Production Requirements
- BEP (BIM Execution Plan) muuttuu muotoon Information Production Plan (IPP)
Seuraava LinkedIn-julkaisu antaa ylätason kuvan tärkeimmistä muutoksista:
ISO 19650 changes – LinkedIn post
ISO 19650 -standardin osien 1 ja 2 luonnosten (Draft International Standard, DIS) julkinen kommentointivaihe alkoi 10.3.2026, ja osan 3 luonnoksia odotetaan julkaistavaksi noin kesäkuussa 2026.
12 viikon mittainen kommentointijakso antaa alan toimijoille mahdollisuuden antaa palautetta ehdotetuista muutoksista, mikä voi vielä vaikuttaa lopulliseen sisältöön.
Päivitettyjen standardien arvioitu julkaisuajankohta on loppuvuosi 2026.
Siihen asti nykyiset vuoden 2018/2020 versiot pysyvät voimassa.
KOMMENTTI: Tämä on selkeä viesti alalle perinteisen tilaus-toimitus-ketjun disruptiivisesta muutoksesta. Suunnittelu ja rakentaminen on tehtävä aiempaa tarkempia tietoja hyödyntäen ja ylläpitäen, elinkaaren tiedonhallinnan optimoinnin näkökulmasta. Yhtenäisen monialaisen tiedonhallintaympäristön eli Common Data Enviromentin (CDE:n) käyttö tulee prosessin tehostamisessa yhä tärkeämmäksi. Toisin sanoen siirrytään tiedostojen lähettämisestä (pilvi)tietokantojen käyttöön.