Arkkitehdit ilman rajoja -järjestö uskoo vahvasti siihen, että arkkitehtuuri voi auttaa parantamaan elämää, ja siksi järjestö työskentelee hankkeissa kaikkialla maailmassa. Lähtökohtana ovat aina paikallisen väestön perinteet, materiaalien saatavuus ja tarpeet. Ei ole olemassa ratkaisua, joka perustuu pelkkään luomiseen tai rakentamiseen, vaan kaikki sovitetaan ympäröivään kulttuuriin.
Tästä syystä jotkin hankkeet vievät hieman enemmän aikaa ja vaativat hieman enemmän harkintaa, mutta oikean tiimin kanssa lopputulos on sen mukainen!
Syvällä Argentiinan upeassa sademetsässä Guarani-kansa kohtaa suuria haasteita. Räätälöityjen asuntojen ja kokoontumispaikkojen puute uhkaa heidän ainutlaatuista kulttuuriaan ja sosiaalisia rakenteitaan. Tämän pohjalta Norjan Arkkitehdit ilman rajoja -järjestö ja Oslotre ovat yhteistyössä Tras Sus Pasos -järjestön kanssa ja Nordic BIM Groupin tuella käynnistäneet kunnianhimoisen hankkeen, jonka tavoitteena on edistää Guarani-kansan kestävää ja itsenäistä tulevaisuutta.
© Arkkitehdit ilman rajoja
Hankkeen tavoitteena on kehittää modulaarinen omatoimirakennusjärjestelmä, joka tarjoaa Guarani-yhteisölle tarpeelliset työkalut ja tiedot omien kotiensa ja yhteisökeskustensa rakentamiseen. Käyttämällä paikallisia materiaaleja ja perinteisiä rakennusmenetelmiä hankkeen toimijat haluavat luoda rakennuksia, jotka soveltuvat hyvin sekä ilmastoon että kulttuuriin ja tukevat samalla paikallista identiteettiä ja kylärakennetta.
"Olemme toimisto, jota ohjaa tietynlainen idealismi ja vahva usko siihen, että arkkitehtuurin tavoitteena on tehdä maailmasta parempi paikka. Tämä hanke on ainutlaatuinen tilaisuus käyttää asiantuntemustamme todellisen muutoksen aikaansaamiseksi", sanoo Jørgen Tycho Oslotresta.
Yksi hankkeen tärkeimmistä periaatteista on, että paikalliset ihmiset otetaan aktiivisesti mukaan koko prosessiin. Paikallisen puusepän avulla Guaranit oppivat rakennusten valmistus- ja pystytystekniikoita, jolloin he pystyvät ottamaan vastuun hankkeesta.
Rakennusjärjestelmä on yksinkertainen ja intuitiivinen. Se perustuu enintään 5 metrin pituisten puulankkujen kokoamiseen, mikä mahdollistaa tehokkaan kuljetuksen ja minimaalisen ympäristövaikutuksen. Rakennuksissa on suuret katot, jotka suojaavat sateelta ja auringolta. Rakenteet nostetaan maasta, jotta niiden jalanjälki viidakossa olisi mahdollisimman pieni. Jos kylä jonain päivänä hylätään, rakennukset muuttuvat luonnollisesti takaisin luontoon jättämättä jälkeensä jätettä.
Misionesin kylä © Arkkitehdit ilman rajoja
"Jäte on ihmisen tekemää! Käyttämällä vain luonnollisia ja alkuperäisiä materiaaleja varmistamme, että rakennuksista tulee osa luonnon kiertoa. Tämä on hanke, joka elää omaa elämäänsä, kehittyy ja mukautuu paikallisen yhteisön tarpeisiin ajan myötä", Jørgen jatkaa. "Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos ihmiset muuttavat ja asettuvat uudelle paikkakunnalle, vanha kylä voi sopeutua luontoon ja tulla jälleen osaksi sitä. Täysin luonnollisesti."
Jakutingan kylään, syvälle sademetsään, rakennetaan aluksi sekä kodin että yhteisökeskuksen prototyypit. Yhteisökeskuksesta tulee kylän tärkeä kohtaamispaikka, jossa on tilaa käsityötuotannolle, sosiaalisille juhlille ja lääkärin vastaanotolle. Tavoitteena on, että nämä prototyypit muodostavat perustan järjestelmälle, jota voidaan monistaa ja laajentaa sekä Argentiinassa että muualla maailmassa.
Hanke on nyt rahoitusvaiheessa. Arkkitehdit ilman rajoja -järjestö ja Oslotre toivovat saavansa Spleisin (norjalainen joukkorahoituspalvelu) kaltaisten aloitteiden sekä säätiöiden ja rakennusteollisuuden lahjoitusten avulla tarvittavat varat materiaalien ja rakennuskustannusten kattamiseen. Prototyyppien arvioitu budjetti on 450 000 Norjan kruunua (noin 40 000 euroa), josta 100 000 Norjan kruunua (noin 8 500 euroa) on jo kerätty.
"Ensimmäiset rakennukset, jotka pystytämme, maksavat enemmän monista eri syistä. Meidän on muun muassa oltava fyysisesti enemmän läsnä hankkeessa, jotta voimme varmistaa, että kaikki toimii ja että siirrämme asiantuntemusta uusien rakennusten rakentamiseen tulevaisuudessa", kertoo Quique Bayarri Arkkitehdit ilman rajoja -järjestöstä. "Pitkän aikavälin ajatuksena on, että kustannukset laskevat ja argentiinalaiset järjestöt osallistuvat meidän avullamme rahoitukseen."
Vaikka hanke on lähtöisin Argentiinasta, tavoitteena on, että rakennusjärjestelmä voidaan mukauttaa erilaisiin paikallisiin materiaaleihin ja olosuhteisiin eri puolilla maailmaa. "Haluamme kehittää menetelmän, emme kiinteää ratkaisua. Tämä on tapa käyttää arkkitehtuuria myönteisen muutoksen välineenä riippumatta siitä, missä päin maailmaa sitä käytetään", Jørgen toteaa lopuksi.
Tämäntyyppisellä hankkeella Arkkitehdit ilman rajoja -järjestö ja Oslotre antavat vahvan esimerkin siitä, miten arkkitehtuuri voi olla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, kestävän kehityksen ja kulttuuriperinnön säilyttämisen väline. Aikana, jolloin sademetsät kutistuvat dramaattisesti ja alkuperäiskansojen oikeudet kyseenalaistetaan, Argentiinassa toteutettava hanke on toivonpilkahdus sekä ihmisille että luonnolle.
"Tämä avustusmuoto ei tee Guarani-kansasta passiivista, vaan auttaa heitä rakentamaan omaa kylärakennettaan ja ohjaamaan omaa elämäansä. Näin arkkitehtuuri edistää juuri sitä, mitä haluamme: ainutlaatuisen kulttuurin säilyttämistä, jota kenelläkään ei ole varaa menettää!" Ja näin Quique antaa viestikapulan eteenpäin koko alalle, joka yhdessä voi auttaa säilyttämään yhden tärkeimmistä asioista, joka meillä on: sademetsän.