Yhteisön rakentaminen ja kehittäminen tärkeänä osana arkkitehdin työtä

Seinäjokinen arkkitehti Anne Kaivo-oja on erikoistunut päiväkotien suunnitteluun, mutta hän on ollut mukana muissakin projekteissa. Kaivo-oja toimii yksinyrittäjänä ja tekee yhteistyötä muiden arkkitehtitoimistojen kanssa. Hänen yhteistyökumppaninsa arvostavat hänen ihmiskeskeistä ja humaania asennettaan arkkitehtuuriin.

Anne Kaivo-ojan kiinnostus arkkitehdin ammattia kohtaan heräsi lukion jälkeisen välivuoden aikana, kun hän kävi ammattivalintapsykologin kanssa läpi omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Keskustelussa kävi ilmi, että hänelle sopisi jokin taiteellinen ja luova, mutta samalla käytännönläheinen ja konkreettinen ammatti. Niinpä hän kiinnostui arkkitehtuurista ja päätyi opiskelemaan sitä Oulun yliopistoon.

Aluksi Kaivo-oja ei tiennyt arkkitehtuurista kovin paljon eikä ollut varma, sopisiko ala hänelle, mutta opiskeluvalinta ei ole kaduttanut: ”En tuntenut yhtään arkkitehtia ennestään, joten kaikki oli uutta, ja oli tosi paljon omaksuttavaa. Loppujen lopuksi arkkitehtuuri on ollut kiinnostavampaa kuin mitä olisin osannut ajatellakaan.”

Jo opintojensa aikana Kaivo-oja työskenteli seinäjokisessa arkkitehtitoimistossa. Valmistuttuaan Oulun yliopistosta hän päätti muuttaa miehensä ja pienen tyttärensä kanssa takaisin Seinäjoelle ollakseen lähempänä perhettään ja sukuaan. Vuoden työkokemuksen ja toisen vanhempainvapaan jälkeen hän aloitti työt Lassila Hirvilammi Arkkitehdit -toimistossa.

Samassa toimistossa hän tutustui Teemu Hirvilammiin, josta tuli tärkeä henkilö ja mentori hänen uralleen. He tekevät edelleen tiivistä yhteistyötä.

YRITTÄJÄKSI RYHTYMINEN JA VERKOSTOITUMINEN

Kaivo-oja viihtyi Lassila Hirvilammi -toimistossa, jonka nimi vaihtui vuonna 2014 OOPEAA Office for Peripheral Architecture Oy:ksi. Hän työskenteli siellä yhteensä seitsemän vuotta, mutta lopulta huomasi kaipaavansa jonkinlaista muutosta. Pitkän pohdinnan jälkeen hän ryhtyi yrittäjäksi ja perusti oman toimistonsa, Arkkitehtitoimisto Kaivo-ojan, vuonna 2018. Siitä lähtien hän on tehnyt sekä omia että yhteistyöprojekteja muiden toimistojen kanssa.

Yhden hengen toimistona Kaivo-oja tekee jonkin verran pienempiä projekteja, kuten kortteleiden viitesuunnitelmia, sisustussuunnitelmia ja pientaloja. Omien pienempien projektien lisäksi hän toimii freelancer-arkkitehtina isommille toimistoille erilaisissa hankkeissa ja projektien eri vaiheissa, esimerkiksi toimistoarkkitehtina tai avustavassa roolissa. ”Tämä on isommille toimistoille hyvä ratkaisu, kun kiireeseen ei tarvitse palkata uusia henkilöitä, vaan olen mukana joustavasti sovitussa laajuudessa. Näin esimerkiksi Anttinen Oiva Arkkitehdeille olin mukana suunnittelutiimissä Wood City -korttelin viimeisessä vaiheessa,” Kaivo-oja korostaa freelancer-arkkitehtina toimimisen etuja.

Anne Kaivo-oja on seitsemän yrittäjävuoden aikana rakentanut itselleen verkoston, josta löytyy kiinnostavia suunnittelijoita, muita arkkitehteja, maisema-arkkitehteja ja rakennesuunnittelijoita, joiden kanssa hän tekee mielellään työtä erilaisten projektien parissa: ”Erilaisissa tiimeissä toimiminen on minulle mieluista, olen tiimipelaaja. Jokainen projekti on opettanut uutta, ja on ollut mielenkiintoista myös nähdä erilaisten toimistojen toimintakulttuureja ja -tapoja sekä oppia niistä. Uskon, että yhteistyöllä saavutetaan parhaat ratkaisut, kun erilaisten ihmisten osaaminen ja vahvuudet saadaan hankkeiden käyttöön.”

Yhteistyökumppaneilta hän on saanut kehuja: ”Anne on erittäin pätevä työssään eikä pidä siitä koskaan meteliä. Sen sijaan hän hoitaa omat työnsä hyvin, auttaa nuorempia arkkitehteja projekteissa, huolehtii ja murehtii. Silti työn jälki on erittäin hyvää ja ajankohtaista”. Tämä kertoo, miksi yhteistyö Kaivo-ojan kanssa sujuu erityisen hyvin.

PÄIVÄKODIT JA JULKINEN RAKENTAMINEN

Anne Kaivo-oja on uransa aikana ollut suunnittelemassa arviolta jo kahdeksaa päiväkotia. ”On jotenkin ihana upota lasten maailmaan ja suunnitella rakennuksia, jotka vaikuttavat tavallaan kaikkien arkipäivään. On lähellä sydäntäni rakentaa yhteisöä ja tuoda hyvää arkkitehtuuria lasten ja työntekijöiden arkipäivään. On ollut tosi mahtavaa tehdä esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa töitä ja mielenkiintoista keskustella heidän kanssaan siitä, miten arjen haasteita pystyisi ratkaisemaan ja heidän haastavaa työtään tukemaan ja vahvistamaan”, Kaivo-oja tiivistää innostuksena päiväkotien suunnitteluun.

Päiväkotien lisäksi Anne Kaivo-oja pitää myös muiden julkisten rakennusten suunnittelusta, sillä hänen mielestään hyvä arkkitehtuuri kuuluu kaikille. Kaivo-oja pitää siitä, että hän pääsee arkkitehtuurilla vaikuttamaan ihmisten arkeen.

”Olisi esimerkiksi mahtava päästä suunnittelemaan laadukasta vanhusten asumista. Ne ovat todella haastavia hankkeita, kun niissä on usein pieni budjetti ja paljon säännöksiä. Samalla ne ovat hyvin kiinnostavia, kun arkkitehtuurilla voi tuoda laatua haastaviin tilanteisiin, joita elämässä on”, Kaivo-oja kertoo julkisten rakennusten kiinnostavuudesta.

KULTTUURIKESKUS KALEVAN NAVETTA 

Yksi Anne Kaivo-ojan suosikkiprojekteista on kulttuurikeskus Kalevan Navetta Seinäjoella. Kohde oli ensimmäinen projekti, johon Kaivo-oja hyppäsi mukaan yrittäjänä oman arkkitehtitoimistonsa kautta, ja on siten jäänyt erityisesti mieleen mahtavana projektina, joka on lähellä hänen sydäntään. Tässä projektissa Kaivo-oja on toiminut alikonsulttina projektiarkkitehdin roolissa Arkkitehtitoimisto Hirvilammi Oy:lle.

Kyseessä on 1800-luvun lopulla Seinäjoelle rakennettu tiilinavetta, jossa ei ole koskaan ollut lehmiä, sillä se ei omistajan konkurssin takia ehtinyt ikinä valmistua. Navetta on sen jälkeen useamman kerran vaihtanut omistajaa, sitä on laajennettu ja se on ollut muun muassa tehdaskäytössä, toiminut armeijan varikkona ja on jonkin aikaa ollut myös tyhjillään.

”Monipuolisen historiansa takia navetta on rakentunut useammassa eri vaiheessa. Siellä oli vähän teollinen ja pelottava, mutta samalla aika rujo ja mahtava fiilis”, Kaivo-oja tiivistää navetan luonteesta.

Kiinteistösijoittaja Petri Pihlajaniemen ostettua navetan vuonna 2018, hän neuvotteli Seinäjoen kaupungin taidehallin sijoittumisesta rakennuksen pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi. Tämä mahdollisti rakennuksen kehittämisen kulttuurikeskukseksi ja näin Anne Kaivo-oja pääsi Teemu Hirvilammin kanssa suunnittelemaan rakennuksen korjaamista ja muutosta. He lähtivät rakentamaan sen konseptia käyttäjien kanssa.

Kaivo-oja kävi yhteistyökumppaninsa kanssa navetalla viikoittain. He tutustuivat vanhaan rakennukseen, sen luonteeseen sekä tuleviin käyttäjiin. Tärkeä tehtävä ja tavoite oli navetan tunnelman ja luonteen säilyttäminen sekä vahvistaminen.

”Se oli kyllä tosi mahtava, mutta samalla haastava projekti. Navetalla on vahva luonne ja se on upea rakennus itsessään. Meillä oli aika pieni organisaatio, paljon neliöitä suunniteltavana, ja kaikki tapahtui hyvin samaan aikaan. Teimme tietyllä tapaa hankesuunnittelua ja rakensimme toiminnan konseptia samalla, kun tehtiin jo ensimmäisiä päätöksiä, esimerkiksi siitä, miten asioita korjataan”, Kaivo-oja sanoo innostuneena.

Tarkoituksena oli myös rakentaa ja kehittää toimijayhteisöä, jolla on vahva intohimo monipuoliseen kulttuuriin, taiteeseen, käsitöihin ja hyvään ruokaan. Nykyään punatiilinen navetta on kulttuurikeskus, jossa on Seinäjoen taidehallin lisäksi muun muassa kansalaisopiston puutyötiloja, Sibelius-Akatemian toimistotiloja, Seinäjoen kulttuuripalveluiden ja nuorisopalveluiden tilat, käsityökoulu ja Taito-myymälä, monitoimisali Hugo sekä ravintola.

Suunnittelijat pääsivät Kalevan Navetan hankkeessa myös toteuttamaan kiertotaloutta. Navetassa oli tarvetta uusille palotilanteessa kantaville teräspilareille, joihin on käytetty vanhoja ratakiskoja Seinäjoen ratapihalta. 

LINNUNRADAN PÄIVÄKOTI

Yhteisön rakentaminen ja kehittäminen on ollut tärkeä osa myös Linnunradan päiväkodin suunnittelua. Kyseessä on kolmen toimiston ryhmittymän projekti, jossa mukana ovat Anne Kaivo-ojan oman toimiston lisäksi Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy sekä Arkkitehtitoimisto Hirvilammi Oy.

Kymmenen ryhmän Linnunradan päiväkoti toimii laajennuksena Lintuviidan koulun ja päiväkodin sekä muiden toimijoiden rakennuskokonaisuudelle, päiväkodin laajennus valmistui kesällä 2024. Nyt on menossa päiväkodin vanhan osan peruskorjauksen työmaa sekä vieressä olevan koulun peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelu sekä urakkalaskenta.

”On mahtavaa päästä suunnittelemaan päiväkotia ja koulua Kasperin alueelle ja kuulla alueen haasteista sekä lähteä ratkomaan niitä yhdessä koulun ja päiväkodin henkilökunnan kanssa. Meillä on ollut tosi hyvä yhteistyö sekä suunnittelijoiden että käyttäjien kesken”, Kaivo-oja iloitsee.

Alun perin Kaivo-ojan tehtävänä oli suunnitella päiväkoti, mutta projektin myötä hän on päässyt yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa osallistumaan myös kaupunkisuunnitteluun: ”Päiväkotia suunnitellessa rupesimme keskustelemaan kaavoituksen kanssa, sillä viereiseltä tontilta oli ruokakauppa siirtynyt vähän kauemmaksi uuteen rakennukseen ja mietimme, mitä vanhalle kiinteistölle tapahtuu. Tavallaan mietimme nyt myös kaupunginosan uudistumista ja asuinalueen vahvistamista ihmislähtöisesti. Se on hyvin kiinnostavaa, sillä kaupunginosa on hyvin elävä ja rikas, ja alueelta löytyy myös paljon palveluita ja yhteisöllisyyttä.”

ILMAJOEN ILTARUSKO-KAPPELI

Toinen projekti, jonka Anne Kaivo-oja suunnitteli yhdessä Teemu Hirvilammin eli Arkkitehtitoimisto Hirvilammi Oy:n kanssa, on Ilmajoen kappeli. Kappeli on hyvin pieni, vain vähän yli 100 neliömetrin kokoinen. Se sisältää suru- ja hyvästijättöhuoneen, jossa voidaan pitää pieniä hautajaisia, sekä vainajien säilytystilan.

Kappeli sijaitsee hautausmaan ulkopuolella. Se on perinteisellä punamultamaalilla maalattu hirsirakennus, joka ammentaa paikallisesta rakennusperinteestä. Punaisella rimalaudoitetulla julkisivullaan rakennus sopii oikein hyvin Ilmajoen kontekstiin, sillä se pohjautuu alueen olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Kaivo-ojan sanoin kappeli kuuluu ja juurtuu siihen paikkaan.

Hirsirakenteisessa kappelissa ei ole ikkunoita ulospäin, vaan valo tulee ainoastaan ylhäältä, kattoikkunan kautta. Rakennuksen tiililattia jatkaa julkisivun perinteisiä punaisia värejä myös kappelin sisäpuolelle ja tekee siitä sointuvan kokonaisuuden.

KESTÄVÄ KEHITYS LÄHTÖKOHTANA

Anne Kaivo-oja yhteistyökumppaneineen miettii materiaalivalintojaan projekteissaan aina kestävän kehityksen kannalta; ei pelkästään ekologisesta, vaan myös taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Projekteissa pyritään käyttämään puuta aina, kun se on mahdollista ja järkevää. He etsivät projektikohtaisesti aina oikean materiaalin oikeaan paikkaan.

Linnunradan päiväkodin rungon materiaalivalinta oli suunnittelutiimiltä tietoinen päätös: ”Jos on pitkäaikaisia rakenteita tai halutaan pitkä jänneväli, voidaan mennä betonilla tai teräksellä puun sijaan. Linnunradan päiväkodin kohdalla päätimme käyttää ontelolaattoja ja betonipilareita, jotta rakennuksessa ei olisi tarvetta kantaville seinille. Päiväkodin tiloille saatiin muunneltavuutta tulevaisuudessa mahdollisesti muuttuville tarpeille. Ulkoseinät ovat kuitenkin kokonaan puuta.” Päiväkodin etelän puoleisissa ikkunoissa on lisäksi käytetty aurinkolippoja passiivisen varjostuksen aikaansaamiseksi, jotta viilennystarve olisi pienempi.

Sosiaalista ja kulttuurista kestävää kehitystä Kaivo-oja yrittää tiiminsä kanssa huomioida hankkeissaan siten, että heidän suunnittelemansa rakennukset kasvaisivat ympäristöstään ja vastaisivat mahdollisimman hyvin yhteisön haasteisiin. Yhteisön vahvistamiseksi koulussa sijaitsee erilaisia harrastetiloja, joita voidaan hyödyntää myös muun muassa kerhojen ja seurojen toimintaan sekä erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Lisäksi he kehittivät päiväkodin ja koulun piha-alueita niin, että ne kutsuisivat lapsia leikkimään ja perheitä kokoontumaan myös iltaisin. Koulun pihan yhteyteen on esimerkiksi suunnitelmissa lähiliikuntapaikka ja lähellä oleva jalkapallokenttä kunnostetaan.

Julkisissa hankkeissa Kaivo-oja yrittää aina löytää mahdollisimman kestävät ratkaisut myös taloudellisesta näkökulmasta. Hänen mielestään on esimerkiksi tärkeää, että rakennus on pitkäikäinen ja sen huolto on helppoa. Hyvin tärkeä osa suunnittelua on myös, että rakennus ja sen materiaalit ikääntyvät kauniisti.

”Kestävää kehitystä ajatellen on minun mielestäni tärkeää, että arvostetaan jo olemassa olevaa rakennuskantaa – ei pelkästään arvorakennuksia, vaan myös arkisia rakennuksia. On tärkeää nähdä arvoa niiden ylläpidossa ja korjaamisessa. Se on osa kestävää kehitystä, että ei anneta arkistenkaan rakennusten mennä huonoon kuntoon, pureta ja korvata uudella, vaan yritetään säilyttää niitä rakennuksia. Se toisi kaupungeille myös ajallista rikkautta”, Kaivo-oja jakaa ajatuksiaan.

INSPIRAATIONA UPEA ARKKITEHTUURI 

”On todella paljon kiinnostavia suunnittelijoita ja toimistoja, jotka tekevät upeaa arkkitehtuuria. Huomaan, että palaan esimerkiksi Aallon projekteihin uudestaan ja uudestaan. Niissä on sellainen inhimillinen mittakaava, jolla tullaan aina jotenkin ihmistä lähelle. Aallon rakennuksissa on mietitty, miten ihmiset lähestyvät ja käyttävät rakennusta sekä miltä se tuntuu.”, Kaivo-oja kertoo inspiraation lähteestään.

Myös matka Sveitsiin on tuonut Kaivo-ojalle inspiraatiota ja käytännön esimerkkiä siitä, miten hänelle tärkeää arkkitehtuurin ja yhteisön rakentamista on toteutettu. Vierailu sveitsiläisessä Vrinin kylässä sijaitsevassa, arkkitehti Gion A. Caminadan suunnittelemassa Stiva da Morts -rakennuksessa kosketti häntä tosi paljon: ”Stiva da Morts on hirsirakenteinen yhteisöllinen tila surulle, kohtaamisille ja jäähyväisille. Se on kaunis, sekä arkkitehtuurinsa että symbolisen merkityksensä kautta. Rakennus kuuluu paikkaansa, sen arkkitehtuuri ja hirsirakenne ammentavat alueen rakennusperinteestä, mutta se on tuore, selkeästi moderni rakennus. Hirsirakenne on ulkoa vaalea, kuten viereinen kirkkokin, mutta sisällä hirsi on puunvärinen ja lämmin. Talossa tehdään suru näkyväksi ja annetaan yhteisölle paikka kokoontua yhteen ja surra. Se oli jotenkin tosi koskettavaa.”

KOMMUNIKOINTI JA PRIORISOINTI ON TÄRKEÄÄ

Kaivo-oja on projektiensa aikana huomannut, että kiire, ristiriitaiset tavoitteet ja tiukka budjetti ovat usein suurimpia haasteita projekteissa: ”Monesti projekteja valmistellaan hyvin, ja byrokratiaan ja päätöksentekoon osataan varata tietyt aikataulut, mutta sitten monesti suunnitteluaikataulu saattaa olla hirveän tiukka. Voi olla tosi ahdistavaa yrittää ehtiä suunnitella ja tehdä yhteensovitus kunnolla.”

”Olen itse huomannut, että se ensimmäinen suunnitteluidea ei välttämättä ole se paras. Sillä, että pystyy kehittämään suunnitelmaa useammalla vaihtoehdolla, päästään yleensä parempaan vaihtoehtoon tai lopputulokseen. Mutta kiire ja tiukka budjetti ovat tosi haastavia ja rajoittavat kehittämistä. Silloin joudutaan priorisoimaan ja hakemaan kompromisseja”, Kaivo-oja harmittelee.

Avoin kommunikaatio ja asioiden priorisointi on siis tärkeää, jotta projektin suunnittelu ja kehittäminen onnistuisivat mahdollisimman hyvin tiukoista aikatauluista ja budjetista huolimatta. Hyvä kommunikointi on Kaivo-ojan mielestä tärkeä tavoite jokaisessa projektissa: ”On tärkeää keskittyä olennaiseen ja pitää tavoite kirkkaana, jotta suunnittelu olisi helpompi toteuttaa myös tiukassa aikataulussa. Pitää muistaa, että olemme tekemässä yhteistä taloa ja kyseessä on yhteinen hanke, jotta tulisi mahdollisimman vähän vastakkainasetteluja. On tärkeää pitää mielessä hankkeen lähtökohdat, joista lähdetään, sekä se, mihin pyritään.”

YHTEISET TYÖKALUT SUJUVAN YHTEISTYÖN PERUSKIVENÄ

Anne Kaivo-oja työskentelee kotoa käsin yksinyrittäjänä ja näkee yrittäjän arjen hyviä sekä huonoja puolia. Työaika on hyvin liukuva käsite ja siten hyvin yhteensovittavissa perheen ja kahden lapsen arkeen. Kaivo-ojan työpäivät ovat erilaisia ja vaihtelevia. Vaikka Kaivo-oja tekee työtä fyysisesti itsekseen Seinäjoella, hän on kuitenkin jatkuvasti yhteydessä suunnittelutiimiin Helsingissä Teamsin välityksellä, sekä viesteillä ja puheluilla, joilla käydään asioita nopeasti läpi. Suunnittelutiimi tapaa myös parin kuukauden välein, joko työmaalla tai Helsingissä.

Tällä hetkellä työpäivään kuuluu myös paljon palavereita, sillä yhden hankkeen urakkavaihe on menossa yhtä aikaa toisen hankkeen luonnosvaiheen kanssa, mikä tuo mukanaan paljon käyttäjäpalavereita, suunnittelukokouksia ja yhteensovittamista. Tällä kertaa käynnissä oleva työmaa on sopivasti vain noin kilometrin päässä Kaivo-ojan kodista, joten hän käy työmaalla viikoittain ja vilkaisee monesti myös iltalenkillään, miten työmaa on edennyt.

Yhteistyötä eri kaupungeissa olevien tiimiläisten kanssa helpottaa yhteinen työkalu Archicad sekä BIMcloudin mahdollistama tiimityö ja yhteisen tietomallin käyttö. Niiden lisäksi Kaivo-oja käyttää Adoben tuotteita, kuten InDesignia, Photoshopia ja Illustratoria, sekä Trimble Connectia yhdistelmämallin laatimiseen ja tarkasteluun.

Yhteistyön kannalta modernit työkalut ja tietomalli ovat hyvin tärkeitä, mutta Kaivo-ojalla on myös perinteinen kynä ja paperi -yhdistelmä edelleen paljon käytössä: ”Olen huomannut, että varsinkin monille käyttäjille, jotka eivät ole rakennuspiirustusten kanssa koko ajan tekemisissä, pohjapiirustuksen, julkisivujen ja kaavioiden lukeminen saattaa olla vaikeaa. On helpompaa näyttää ensin luonnosmaisen piirustuksen kautta, miltä esimerkiksi rakennus, tila ja kalusteet näyttävät. Se on ollut tosi hyvä kommunikaatioväline.”

TYYTYVÄISET YHTEISTYÖKUMPPANIT JA ASIAKKAAT 

Anne Kaivo-oja on saanut paljon kehuja ihmislähtöisestä ja intohimoisesta työstään sekä yhteistyökumppaneiltaan että asiakkailtaan.

Pitkäaikainen yhteistyökumppani Teemu Hirvilammi kiteyttää innostuksensa seuraavin sanoin: ”Annella on vahva ja läpileikkaavan humaani asenne arkkitehtuuriin. Hän ajattelee arkkitehtuurin tapahtuma-areenoina ihmisten toiminnalle ja kohtaamiselle. On hienoa nähdä miten yksittäinen käyttäjä, pieni ihminen tulee huomioiduksi vaikkapa päiväkotien suunnittelussa, johon hän on erikoistunut. Hän ei toki luo vain lapsen maailmaa, vaan miettii tarkasti sitä, miten arkinen käytäntö sujuu ja kuinka henkilökunnalla olisi paremmin aikaa niin lapsille kuin hetkeksi levähtää itsekin työn kuormittavuuden vastapainoksi.”

Linnunradan päiväkodin suunnittelutyö on saanut kehuja Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatuksen aluejohtajalta: ”Olemme todella tyytyväisiä Annen suunnittelutyön lopputulokseen ja haluamme kiittää häntä sekä ammattitaidostaan että omistautumisestaan projektin aikana. Työn jälki on sekä toimivaa että esteettisesti korkeatasoista, ekologisuutta unohtamatta ja suunnitelmat osoittivat hienoa kokonaisuuden hahmottamista sekä yksityiskohtien hallintaa. Erityisen arvostettavaa oli Annen tapa kuunnella meidän toiveitamme ja tarpeitamme, ja se miten hän pystyi sovittamaan ne saumattomasti osaksi suunnittelua. Hänen ratkaisunsa olivat kekseliäitä, käytännöllisiä ja samalla arkkitehtonisesti kiinnostavia. Yhteistyö Annen kanssa oli sujuvaa ja vuorovaikutus rakentavaa koko prosessin ajan. Arvostamme myös sitä, että hän pysyi aikatauluissa ja otti vastuuta kokonaisuudesta – hän oli luotettava kumppani suunnittelun jokaisessa vaiheessa.”