Pääkirjoitus: Tietomalli ja kiertotalous – kohti kestävämpää kehitystä

Vuoden 2021 ensimmäisessä pääkirjoituksessa tahdon esittää pohdintojani tietomallintamisen merkityksestä rakennus- ja kiinteistöalan kestävän kehityksen edistäjänä. Aihe on polttava, sillä meillä on vielä paljon tehtävää, jotta voimme saavuttaa Suomen hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä.

Lähitulevaisuudessa rakentaminen kiihtyy, koska väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä vuoteen 2050 mennessä suurin osa maailman ihmisistä elää suurissa kaupungeissa. Joidenkin lähteiden mukaan rakennusala käyttää noin 40 prosenttia kaikista maailman raaka-aineista ja aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Tehokas ja ympäristöystävällinen rakentaminen on yhä tärkeämpää.  

Yksi tehokkaan ekorakentamisen peruspilari on kiertotalous, joka ei vielä ole täysin iskostunut rakennus- ja kiinteistöalalle. Kiertotalous vähentää sekä uusien raaka-aineiden tarvetta että kasvihuonekaasupäästöjä, joten siihen tulisi kannustaa vahvasti niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Valitettavasti edelleen vallitseva ajattelu on "tee, käytä ja hävitä", kun pitäisi pidentää rakennusten, tuotteiden ja materiaalien käyttöikää.

Mielestäni kiertotalouden periaatteet on syytä istuttaa rakennus- ja kiinteistöalalle pikaisesti. Tietomallinnuksella on tässä ratkaiseva rooli, sillä suunnitteluvaiheen päätökset vaikuttavat koko rakennuksen elinkaaren ajan. Tietomalli sitoo elinkaaren vaiheet yhteen ja helpottaa rakennusten suunnittelukäytäntöjen muuttamista niin, että rakennuksia voidaan käyttää, huoltaa, korjata, käyttää uudelleen ja kehittää uusiin tarpeisiin. Resurssien arvo voidaan optimoida ja syntyvän jätteen määrä minimoida. 

Hyödynnä tietomallia kiertotaloudessa

Jotta tietomallia voi hyödyntää tehokkaasti kiertotaloudessa, mallin sisältämää tietomäärää on rikastettava. Tällä hetkellä suunnittelijat määrittelevät malliin materiaalien vaatimukset yleisesti, mutta harvemmin tarkkoja tuotetietoja. Jotta tietomalli hyödyttäisi kiertotalouden näkökulmasta kaikkein tehokkaimmin, olisi tärkeää rakentamisvaiheessa määritellä, kuka materiaalin on toimittanut sekä milloin ja mitä aineita se tarkalleen sisältää. Kun tämä tieto voidaan kohdentaa yksittäisiin rakenteisiin tai rakennuksen osiin, saadaan suurta hyötyä esimerkiksi purkuvaiheessa, kun mietitään materiaalien uusiokäyttöä.

Haastan kaikki lukijat pohtimaan vuoden 2021 aikana yrityksensä kiertotaloustiekarttaa, mitä kiertotalous eri prosesseissa tarkoittaa, sekä miten tietomallintamisella voidaan edistää muutosta kohti kiertotaloutta ja hiilineutraalia Suomea 2035. Haaste on suuri, ja muutos vie aikaa. Uskon silti, että tavoite on saavutettavissa, kun kaikki toimijat tekevät vastuullisia päätöksiä.

Me M.A.D.issä ja konsernitasolla Nordic BIM Groupissa suosimme ekologisia valintoja aina, kun se on mahdollista. Teemme parhaillaan ympäristö- ja yhteiskuntavastuun (ESG Policy) linjausta. Myös tämä vuoden ensimmäinen ArchiMAD-lehti ilmestyy ekologisesti digitaalisena. Toki toivomme digiversion myös tavoittavan teidät lukijat paremmin. 

Tsemppiä kaikille lukijoille vuoteen 2021!