Arkkitehti SAFA Aaro Söderlund on kotona Näsbyssä Turun saaristossa ja sanoo itsestään, että hän on saaristolaiseen tapaan ‘mångsyslare' eli monitaitoinen. Tämä ei näy pelkästään hänen monipuolisista projekteistaan, vaan käy ilmi myös hänen kansainvälisestä ja monivaiheisesta urastaan.
Aaro on valmistunut arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta. Urapolun valintaan on vaikuttanut muun muassa hänen isänsä esimerkki. Hän opiskeli siellä puukemiaa ja -mekaniikkaa. Opiskelujen alkuvaiheessa myös sattuma vaikutti opiskelusuunnan valintaan, sillä hän oli menossa myös historian ja biologian pääsykokeisiin, mutta jätti ne kirjoittamatta, kun sai tietää että pääsi opiskelemaan arkkitehtuuria.

Aaron Turun saaristoon suunnittelema huvila. © Asiakkaan valokuva
Arkkitehtuurin opintojen lisäksi Aaro opiskeli Villa Lantessa Roomassa pitkän tieteellisen kurssin, jonka aiheena oli antiikin Rooman rakennusteollisuus (prof Steinby, Oxford University). Turun yliopistossa hän opiskeli kansainvälistä projektinhallintaa. Helsingin yliopistossa oppiaineina olivat aikuispedagogiikka sekä antiikin topografia (klassinen filologia). Aalto-yliopistossa hän opiskeli englanninkielistä aikuispedagogiikkaa.
Arkkitehtuurin opintojen jälkeen Aaro on työskennellyt useissa arkkitehtitoimistoissa ennen kuin hän perusti oman arkkitehtitoimistonsa 1990-luvun alkupuolella. CJN Oy:ssä hän oli muun muassa mukana Lappeenrannan kaupungintalon suunnittelussa, ja työskennellessään Kirsti ja Egil Nordinin Helsingin Osakepankin sopimustoimistossa hän suunnitteli muun muassa pankkikonttoreiden muutoksia Suomessa. Sen lisäksi hän työskenteli Suomen Pankin sopimustoimistossa (Pekka Ojonen). Akateemikko Reima ja Raili Pietilän toimistossa hän suunnitteli muun muassa Suomen New Delhin suurlähetystöä, Lieksan kirkkoa sekä Porin vanhainkotia.
Aaro on myös toiminut opettajana useammassa korkeakoulussa. Helsingin teknillisessä korkeakoulussa ja Aalto-yliopistossa hän on opettanut erityisesti Arkkitehtuurin historian perusteita ja Kaupunkisuunnittelun historiaa, mutta myös esimerkiksi Maapallon ympäristöhistoriaa (4,6 mrd. vuotta, englanniksi). Helsingin yliopistossa teemana oli käytännön teologia, tässä tapauksessa kirkkoarkkitehtuuri. Turun yliopistossa hän opetti kaupunginsuunnittelun historiaa ja Lapin yliopistossa ympäristöhistoriaa.

Aaro Söderlund © Studio S
1990-luvulla Aaro työskenteli Lähi-Idässä kaivausarkkitehtina useilla kansainvälisillä tieteellisillä kaivauksilla ja havannollisti niiden tuloksia useisiin TV-dokumentteihin, sekä kulttuurihistorian asiantuntijana Egyptissä (muinaismuistohallinnon paikkatietojärjestelmähanke / UM, Pöyry).
Hän on esitelmöinyt Damaskoksen, Ammanin, Kairon, Palestiinan Gazan islamilaisessa sekä Israelin Bar Ilan yliopistossa, samoin kuin Atlantassa (USA), Brysselissä, Irlannin Corkissa, Englannin Warwickin yliopistossa sekä Lontoossa, jossa hän puhui sekä Royal Societyssä että British Academyssa toimistonsa kehittämästä 4-ulotteisesta havainnollistamissovelluksesta (4D-QTVR).
Aaron kiinnostus historiaan näkyy myös siinä, että hän on tiedetoimittajana (STTL) toiminut Radio YLE 1:n tiedetoimituksen asiantuntijana, toimittajana tai tuottajana parissa sadassa kulttuurihistoriaa valottavassa radio-ohjelmassa Lähi-idästä, Venäjältä, Euroopasta, Skandinaviasta ja Suomesta. Monet niistä ovat yhä ahkerassa kuuntelussa Ylen Elävässä Arkistossa. Suomen historian dosentti Jorma Kallenaution kanssa tehty 30-osainen ohjelmasarja Euroopan kulttuurien juurilla Vähässä Aasiassa voitti 2004 KOURA-kunniamaininnan ainoana palkittuna tiedeohjelmana Suomessa (radio + TV / YLE + MTV). Voidaan siis väittää että se oli Suomen paras tiedeohjelma.
Näiden monipuolisten tehtävien lisäksi Aaro on presentoinut kansanomaisesta arkkitehtuurista muun muassa Chiba University -yliopistossa Japanissa, ICOMOS-maailmankonferenssissa Meksikossa, NTNU-yliopistossa Trondheimissa sekä Pietarin Suomi-talossa Venäjällä.
Kun kysyy Aarolta mitkä ovat suurimmat haasteet, joita hän on kohdannut projekteissaan, vastaus ei ole ihan sellainen, jota odottaisi suomalaiselta arkkitehdilta.
Pohjois-Kiinan tasangon haastavien rakentamisolosuhteiden ratkaiseminen on yksi niistä: ”Pohjois-Kiinan pohjavesi on pumpattu yli 100 metriä normaalia alemmas ja sen seurauksena kuivunut maamassa on hiipumassa merenpinnan tason alapuolelle. Jäljelle jäänyt pohjavesi on myrkyttynyt asutuksen ja teollisuuden saasteista. Vain muutaman metrin merenpinnan yläpuolelle kohoava jokisuiston tasanko ulottuu matalana kymmenien kilometrien päähän rantaviivasta. Huang-He-joen uomien reunat on padottu ja kun tämä keinotekoinen uoma on täyttynyt siltistä, on joki noussut ympäristöään korkeammalle. Kun joki sitten ajoittain riistäytyy ja hakee uusia uomia, syntyy valtavia tuhotulvia. Sen seurauksena Pekingin keskusta oli juuri veden alla.”
”Myrkylliset hiekkamyrskyt Kobin autiomaasta tunkevat pölyn kaikkialle, näkyvästi myös rakennusten sisäilmaan. Lössimaan maanjäristykset ovat kauheita, kuten maailman tuhoisin Tangshanin maanjäristys 1976, jossa saattoi kuolla jopa yli 600 000 ihmistä. Pienemmätkin maanjäristykset voivat aiheuttaa tsunameita, jotka vyöryvät syvälle sisämaahan. Suuria haasteita on runsaasti”, Aaro jatkaa.
Turun ystäväkaupunki Tianjinin ekokaupungin alue oli osoitettu rantamaalta, mutta Aaro konseptoikin oman esityksensä kellumaan sen edustalla Bohain lahdella - turvassa maanjäristyksiltä, tsunameilta ja maan painumiselta. Suunnittelemastaan hän piti esityksiä Kiinassa vuonna 2009. Näyttelyosasto Tianjinin ekokaupunkimessuilla pystytettiin yhdessä Turun Ammattikorkeakoulun kanssa. Tämän jälkeen Kiinassa muutettiin alueiden käyttö- ja rakentamislainsäädäntöä soveltumaan myös merialueiden hallintaan ja rakentamiseen (Tianjinin kelluva ekokaupunki FEC © ASOY 2009).
Pieni korttelialue, Tianjinin kelluva ekokaupunki. © Aaro Söderlund Oy
”Kun maailman suurimmat risteilyalukset Allure of The Seas ja Oasis of The Seas olivat lähdössä Turun telakalta eikä uusia tilauksia ollut, perustettiin Turkuun Suomen meriteollisuustoimisto, joka otti hankkeemme ajaakseen. Ja niin vierailin Tianjinissa pariinkin otteeseen muun muassa Turun kaupungin johdon kanssa. Korkea-arvoinen vastavierailu tehtiin Turkuun, jossa silloinen kaupunginjohtaja Aleksi Randell näytti veneestä lähdössä ollutta jättiläisalusta, ja selitti että ‘tällaisia kelluvia ekokaupunkeja me täällä teemme’. Sekä telakka että varustamo oli antanut luvan käyttää superlaivojensa detaljeja kelluvissa kortteleissamme”, Aaro jatkaa.
”Kun singaporelaiset saivat vihiä radikaalista näyttelyosastostammeja TV-esiintymisestämme Tianjinissä, kutsuivat he käymään - viikon varoitusajalla. Matkaan lähdettiin Turun Seudun kehittämiskeskuksen Megumi Hayashin ja Turun Meriteollisuusyksikön vetäjän Ari Nousiaisen kanssa. Vaikka lähtökohdat Singaporessa ovat täysin toiset, olivat he hyvin kiinnostuneita ratkaisun heille tarjoamista mahdollisuuksista”, Aaro kertoo suunnitelmansa vaikutuksista.
Pieni koerakennuskohteeksi ajateltu hotelli Singaporeen ekokaupungin luonnostelmista. © Aaro Söderlund Oy
Näin sitten kävi, että Aaro konseptoi kelluvan ekokaupungin myös Singaporeen ja esitteli sitä Singaporessa vuonna 2011 (Singaporen kelluva ekokaupunki FEC © ASOY 2011). Tästä aiheutui NUS-yliopiston dekaanin vetämä vastavierailu Suomeen, muun muassa Aalto-yliopiston laivalaboratorioon. Kelluvat kaupungit olivat kiinnostavia muillekin maille ja näin Aaro kävi kertomassa niistä myös Inner Mogolia Universityssä (IMU) Hohhotissa, Kiinassa.
Nykyään Aaro ja avustajat suunnittelevat pääasiassa hirsisiä pientaloja, joissa hän suosii omavoimaisuutta eli tuulivoimaa, aurinkovoimaa, maalämpöä ja tulisijoja. Päivittäisessä työssään heillä on käytössä Archicad 29 -version lisäksi Cetopo, Twinmotion, Graphic Converter, Pages sekä Adobe Acrobat.
Aaroa kiinnostavat projektit, jotka ”ovat kaukana pelkästä tylsämielisestä rakentamisesta. Sellaiset, jotka ovat vahvasti kulttuurin kyllästämiä, sellaiset, joissa on henkistä sisältöä, jotka kommunikoivat, ja jotka ovat selvästi tietoisia itsestään ja ympäristöstään.” Aaro yrittää projekteissaan tuoda rakennuksiin mahdollisimman paljon tilaa ja valoa. Tämä on saanut kiitosta hänen asiakkailtaan.
Isot ikkunat tuovat paljon valoa huvilan olohuoneeseen. © Asiakkaan valokuva

Huvilan valoisa käyttävä. © Asiakkaan valokuva
Aaron lähestymistapa arkkitehtuuriin on saanut vaikutteita universaalista klassisesta arkkitehtuurista ja sen perustana olevasta kokonaisuudesta osiin etenevästä tarkastelutavasta. Hänen mielestään ”moderni ajattelu etenee vastakkaiseen suuntaan, se lähtee erityisyydestä, esimerkiksi tietyistä toiminnoista ja niitä varten räätälöidyistä täsmäratkaisuista - jotka eivät oikein kestä elämän mullistuksissa.”
Myös strukturalismi, joka korostaa elämän organisaatiotasojen suurta autonomiaa, on vaikuttanut Aaron lähestymistapaan arkkitehtuurissa: ”Tiilet ovat keskenään samankaltaisia, mutta niistä tehdyt rakennukset eivät enää, saati rakennuksista koostuvat kaupungit.”
Kun Aarolta kysyy, mitkä rakennukset tai projektit inspiroivat häntä, hän kertoo makunsa olevan vanhakantainen. Häntä inspiroivat muun muassa Sakkaran porraspyramidin oheisrakennukset, Frank Lloyd Wright, Eero Saarinen, Alvar Aalto, Pier Luigi Nervi sekä Antonio Gaudi.
Aaron suosikkiprojekti on atriumhuvila. ”Tämä saaristohuvila suunniteltiin alkuaan toiselle asiakkaalle Houtskariin. Isäntä oli Roomasta, emäntä Inkerinmaalta. Molemmissa vallitsee perinteisesti pihatalokulttuuri. Siitä rakennuksen hahmo. Mutta asiakkaamme pelästyikin naapuritontin LV-kaavamerkintää: nouseeko aivan viereen joskus satama valomastoineen. Suunnitelma vapautui, ja kun seuraava asiakas tarvitsi saman tilaohjelman mukaista rakennusta, oli minulla heti esittää miltä sellainen näyttäisi”, Aaro kertoo huvilan tarinasta.

Saaristohuvilan pihamaa on Havupihan suunnittelema ja toteuttama. © Asiakkaan valokuva
”Rakennus suunniteltiin alkuaan hirrestä, ja otetiin Honkarakenteen mallistomalleihin nimellä Viuhka. Mutta koska vastaava työnjohtaja oli hirsirakentajana kokematon, toteutettiin rakennus rankorakenteisena. Sisäpihan näkymiltään se jäljittelee pientä keskiaikaista kaupunkia. Näkymä avautuu joka askeleella. Ratkaisu heijastelee myös Alvar Aallon viuhkamaisia ratkaisuja”, Aaro iloitsee.
Saaristohuvilan kerrosalaa on yhteensä 150 k-m2, mutta käytännössä tilaa on noin 400 m2, koska kesällä sisätilojen kanssa samassa korossa (-20 mm) oleva sisäpiha on eniten käytetty osa kokonaisuutta. ”Siellä on oma grillinsä kalansaaliita varten. Sisäpihaa rajaavat kaksi 25 k-m2 ‘vierashuonetta’ (MH, KH, ET) ja lasihuone, joka on käsittämätön energiakaappari jo kevättalvesta alkaen. Aurinkoisella säällä siinä riittää lämpöä myöhään syksyyn. Rakennuksen pääosassa on iso makuuhuone, vastassaan ruokasali ja niiden välissä tilava tupakeittiö. Tästä hankkeesta olen saanut parhaan asiakaspalautteen."

Punaiset pylväät antavat huvilalle väriä ja itämaisuutta. © Asiakkaan valokuva
Huvilan punaiset pylväät läikähtävät itämaisuutta ja rakennuksen sisäpihan lasilattia on Aaron mukaan lainattu newyorkilaisesta diskosta, jossa lasin alla on kaloja, merirosvoaarre ja luurankoja. Saaristossa lasin läpi näkyy ‘barfotaberg' eli silokallio, jolle rakennus on rakennettu. Vastukset pitävät lasin kuivana ja liukastamattomana”.

Huvilan sisäpihan lasilattia. © Asiakkaan valokuva
Sisäpihaa rajaavat lasihuone ja kaksi siipirakennusta, jotka ovat 25 k-m2 kokoisia vierastaloja, joissa on oma eteinen ja kylpyhuone.

Yksi huvilan yhteydessä olevista vierastaloista. © Asiakkaan valokuva
Pientalojen lisäksi Aaro on suunnitellut myös muita kohteita, kuten kaupunginosia Lappeenrantaan (Pikisaari, Rapasaari) tai teollisuuden halleja ja toimistotaloja Turkuun ja Raisioon.
Vuonna 2016 Aaro osallistui Turun Logomon siltakilpailuun, jossa tehtävänä oli suunnitella kävelysilta Turun päärautatieaseman ratapihan yli. Työryhmän suunnittelemalla ehdotuksella oli rohkea ja ainutkertainen ulkomuoto, jota tuomaristo kuvaili ”itsenäiseksi ja omaehtoiseksi taideteokseksi”. Työryhmä oli WSP-Finlandin vetämä ja siihen kuului Aaron ja hänen toimistonsa lisäksi muun muassa muotoilija Stefan Lindforss.
Ehdotuksessa merkittävä Aaron idea oli Puolalanmäen läpi kulkeva kävelytunneli, joka yhdistäisi juna-aseman sekä Logomon liike- ja kulttuurikeskuksen tiiviisti osaksi Turun toria ja vilkkainta keskustaa. Ehdotus oli toiminnallinen ja otti eri käyttäjäryhmät kattavasti huomioon. Kilpailuehdotus sai paljon kiitosta ja sijoittui kilpailussa toiseksi.
Logomon siltakilpailun ehdotus. © WSP-Finlandin kilpailuryhmä
Innovatiivisista ratkaisuista on kyse myös Aaron konseptoimassa siltavaihtoehdossa korvaamaan Paraisten – Nauvon lauttayhteyttä Turun saaristossa. ‘Siltavisio’ on noin 1,6 km pitkä kolmipyloninen epäsymmetrinen vinoköysisilta, jonka kustannukseksi laskettiin noin 180 M€ . Konseptia ei ole toteutettu, mutta lauttaväli sai uudet tehokkaammat maantielautat. Sillan rakenteellinen ajattelu heijastuu WSP-Finlandin suunnittelemassa Paraisten Kirjalansalmen uudessa kaksipylonisessa epäsymmetrisessä vinoköysisillassa (2025).
Siltavision konseptisuunnitelma. © Aaro Söderlund Oy
Innovatiivisista hankkeista puhuttaessa Aaron mieleen tulee vaikka mitä. Yksi hänen suunnittelukohteistaan oli myös kelluva merikylpylä Nauvoon - innovatiiviset ideat eivät siis lopu kesken.