MITÄ BIM TARKOITTAA?
BIM (Building Information Modeling, suomeksi tietomallinnus) on rakennusalan ajattelutapa ja prosessi. Siinä luodaan, hallitaan ja hyödynnetään tietoa koko rakennuksen elinkaaren ajan – aina lähtövaatimuksista suunnitteluun ja ylläpidosta uusiokäyttöön.
BIM on yhteistyötä, jossa kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi: rakennuttaja, arkkitehti, urakoitsija, sähköasentaja, putkiasentaja, kiinteistönhuoltaja, viranomainen, kiinteistönomistaja, käyttäjä…
Eri tahot osallistuvat vain heitä koskeviin rakennushankkeen vaiheisiin ja aihealueisiin. Esimerkiksi sairaalan henkilökunta osallistetaan hoitohuoneiden suunnitteluun.
MITEN BIM SYNTYI?
Usein luullaan, että BIM on uusi keksintö. Tosiasiassa se sai alkunsa jo 1970-luvulla, kun Carnegie-Mellonin yliopiston professori Chuck Eastman kehitti 3D-mallinnusratkaisuja rakennusteollisuudelle. Alkuun käytettiin termejä Building Description System (BDS) ja Building Product Modeling (BPM), kunnes Building Information Modeling (BIM) syrjäytti ne.
1980-luvulla unkarilainen Graphisoft kehitti Gábor Bojárin johdolla ensimmäisen yksityiskäyttöön soveltuneen tietomallinnusohjelmiston, Archicadin, joka mullisti arkkitehtisuunnittelun.
Miten BIM-prosessi etenee?
Kuten jo mainittu, BIM ei ole ohjelmisto vaan kokonainen ajattelutapa ja prosessi. BIM on pitkälti vuorovaikutusta koko rakennuksen elinkaaren aikaisen tiedon ympärillä – sen kollektiivista tuottamista ja älykästä käsittelyä.
Prosessin päävaiheet
- tarve- ja hankesuunnittelu
- rakennussuunnittelu
- rakentaminen
- käyttö.
Mitä tiedostoja BIM hyödyntää?
Tärkein BIM-standardi on IFC. Tämä avoin tiedostomuoto varmistaa, että kaikki osapuolet voivat käyttää suosimaansa ohjelmistoa.
IFC:tä kehittää ja valvoo voittoa tavoittelematon yhteistyöfoorumi buildingSMART. Päätavoitteena on tukea yhä paremman elinympäristön rakentamista digitaalisen, älykkään, poikkitieteellisen tiedonvaihdon avulla. Suomessa IFC:n kehitystä edistää buildingSMART Finland.
Mitä standardeja BIM hyödyntää?
Globaalin standardisoinnin ansiosta yhteistyö on sujuvampaa yli ala- ja valtiorajojen. Tärkein rakentamista koskeva kansainvälinen standardi on ISO 19650. Se vakioi rakennuksen koko elinkaaren aikaisia laatukriteerejä.
ISO 19650 on parhaillaan suomennettavana, ja se määrittää jatkossa yhä vahvemmin myös kansallisten Yleisten tietomallivaatimusten (YTV) perustan. Nykyinen YTV 2012 on saamassa pian merkittävän päivityksen.
Mikä on slimBIM?
SlimBIM on tavallisen BIM-mallin kevennetty versio, joka keskittyy pääosin rakennuksen geometriaan. SlimBIM on kustannustehokas tapa siirtyä BIM-aikaan – luoda rakennukselle niin sanottu digitaalinen kaksonen. Sen avulla rakennusta päästään optimoimaan datavetoisesti. Älyjärjestelmät ja anturit luovat esineiden internetin.
SlimBIMin lähtöaineistoksi riittävät DWG-piirustukset, joiden perusteella 3D-malli luodaan.
SlimBIM kokoaa tiedon rakennuksen geometriasta; seinistä, ikkunoista ynnä muista elementeistä. Mallia voidaan rikastaa tarkemmalla tuotekohtaisella tiedolla – esimerkiksi kuka on valmistanut ikkunan ja milloin, ja kuinka tilata huolto tai varaosa.
Mitä ovat BIM-objektit?
BIM-objekti ilmentää suunnitelmaan kuuluvaa esinettä tietomallissa. Se sisältää tuotteen geometrian ja ominaisuustiedon kaikkine variaatioineen. Esimerkiksi ikkunan mittoja, toimintoja ja materiaaleja voi säätää.
Objekteja eri käyttötarpeisiin
- Yleiset objektit ovat mallissa lähinnä paikkavarauksia; esimerkiksi wc-istuimen sijainti ja tilantarve. Yleisiä objekteja tarjoavat BIM-ohjelmistojen sisäiset kirjastot.
- Yksilölliset objektit osoittavat oikean tuotteen; esimerkiksi tietyn wc-istuinvalmistajan tietty malli. Yksilöllisiä objekteja tarjoavat valmistajien teettämät tuotekirjastot.
BIM-objekteja on saatavilla eri muodoissa – niin ohjelmistojen alkuperäistiedostoina kuin ohjelmistoriippumattomana IFC:näkin. Suosituimpia objektijakelijoita ovat BIMobject, BIMcomponents ja kotimainen ProdLib.
Miten osapuolet käyttävät BIMiä?
- Arkkitehti – rakentaa tietomallia ja esittelee sitä muille osapuolille.
- Insinööri – erikoissuunnittelee ja laskee.
- Sisustussuunnittelija – mallintaa ja visualisoi tiloja.
- Urakoitsija – laskee määriä, suunnittelee logistiikan ja tarkastaa virheitä.
- Asiakas – seuraa ja valvoo rakentamisen edistymistä.
- Alihankkija – osallistuu yhteistyöhön mallissa sekä dokumentoi hallintaa, käyttöä ja kunnossapitoa.
- Tehdas – esivalmistaa mallitiedon mukaisesti.
- Vähittäiskauppa – mallintaa ja varustaa toimitiloja sekä hyödyntää datavirtoja (IoT).
- Kiinteistökehittäjä – laskee kustannuksia sekä esittelee kohdetta asiakkaille.
- Toimitilahallinto – optimoi rakennuksen toimintaa.
- Julkinen sektori – seuraa käyttöä ja ylläpitoa sekä arkistoi ja tilastoi tietoa.
Mitä erikoisrooleja BIM vaatii?
BIM-manageri auttaa tilaajaa ja rakennuttajaa johtamaan tietomallihanketta. Managerin tuella tilaaja voi kehittää tietomallinnuksen tilaamista, ohjaamista ja tavoitteita. Manageri kouluttaa, vetää työpajoja ja laatii sopimuksia.
BIM-koordinaattori ohjaa tietomallipohjaista suunnittelua ja neuvoo hankkeen osapuolia tietomallien hyödyntämisessä. Tutkinnon voi suorittaa ammattikorkeakoulussa.
BIM-spesialisti on hankkinut laajan BIM- ja 3D-osaamisen. Työtehtäviin kuuluu esimerkiksi piirustusten päivitystä, pinta-alalaskelmia, paloteknisten piirustusten laadintaa.
Miten BIM kehittyy jatkossa?
Tietomallikehityksen edelläkävijät, kuten Senaatti-kiinteistöt, ovat käyttäneet tietomalleja jo vuosikymmeniä, mutta vain pieni osa koko alasta on hyödyntänyt tekniikkaa painokkaasti.
Rakennus- ja kiinteistösektori on maailman suurin saastuttaja, joten päästövähennysvaatimukset syystäkin tiukkenevat.
Digitaalisen teknologian, etenkin tietomallien, avulla rakennuksia voidaan suunnitella, rakentaa, käyttää ja kierrättää kestävämmin. Tulevaisuus on heidän, jotka osaavat hyödyntää tätä teknologiaa.
Tietomallien hyödyt kumuloituvat, kun niitä jaetaan pilvessä. Tällöin eri osapuolet ovat alati kartalla muutoksista ja käsittelevät vain tuoreinta tietoa. Parhaimmillaan pilvi mahdollistaa suunnittelijoiden reaaliaikaisen tiimityön sekä monialaisen projektipankin, jonne pääsee BIM-ohjelmistolla, internetselaimella tai mobiiliapplikaatiolla.
