Tampereen puupaviljonki on opiskelijoiden, tietomallinnuksen ja yhteistyön voimannäyte

Tampereen arkkitehtikilta vietti vuonna 2020 50-vuotisjuhliaan. Tätä merkkitapahtumaa juhlistamaan tamperelaiset arkkitehtiopiskelijat päättivät rakentaa puisen paviljongin, joka saatiin valmiiksi kesällä 2021. Mitä kaikkea hanke vaati, ja miten arkkarit suhtautuvat tietomallinnukseen?
Vuonna 2019 tamperelaiset arkkitehtiopiskelijat Jesse Kitinoja ja Janne Hietalahti saivat idean tulevaa Tampereen Arkkitehtikillan juhlavuotta ajatellen. Tampereen keskustaan Vuolteentorille tehtäisiin esiintymislava-paviljonki juhlistamaan arkkitehtiopiskelijoiden läsnäoloa Tampereella ja tuomaan heidän kädenjälkensä näkyväksi osaksi kaupunkikuvaa. Paviljonki tehtäisiin kokonaisvaltaisesti opiskelijavoimin: sen suunnittelisivat sekä rakentaisivat arkkitehtiopiskelijat, ja valmistuttuaan paviljonki luovutettaisiin kaupungille kaikkien kaupunkilaisten käyttöön.

TamArkin paviljonki tekee kokoaan suuremman vaikutuksen. Fyysisten hienouksiensa, kuten puumateriaalin ja yksityiskohtien, alla piilee vieläpä upea syntytarina. © Essi Nisonen

Tampereen kaupunki kiinnostui ideasta ja otti paviljonkihankkeen osaksi Tampereen keskustan elävöittämishanketta. Varsinaista konseptia varten päätettiin järjestää suunnittelukilpailu, jossa etsittiin parasta ehdotusta siirrettävästä ja kevytrakenteisesta paviljongista. Kilpailuun tuli monia kiinnostavia ideoita, joista voittavaksi ja jatkokehitettäväksi konseptiksi valittiin Saara Palmujoen työ Korpi. Kilpailutyön erityispiirteinä olivat muun muassa vuorovaikutteinen, työnneltävistä tapeista koostuva seinäelementti sekä japanilaisella polttomenetelmällä käsitelty julkisivupinta.

Archicadillä luotu tietomalli auttoi projektin hallinnassa – suunnitteluprosessista aina tuotantoon asti.

Tietomalli apuna alusta loppuun

Kilpailun voittajatyö suunniteltiin ja jatkotyöstettiin Archicadillä. "Rakennelma on sinänsä yksinkertainen, ettei ainakaan suurempia haasteita ollut", Palmujoki kertoo mallinnusprosessin kulusta. Suunnitteluvaiheessa myös Archicadin soveltuvuus pienempään mittakaavaan tuli testattua. "Hetken pohdin, kuinka toteuttaa tappiseinän tapit, ja päädyin kilpailuvaiheessa tekemään ne muunteella. Täten pystyin helposti tappia muokkaamalla testaamaan sen erilaisia lukitusmekanismeja. Siinä ehkä mentiin jo hieman teollisen muotoilun ja tuotesuunnittelun puolelle, mutta voin todeta Archicadin soveltuvan myös tähän hädän tullen", Palmujoki toteaa.

Mallista generoitu leikkauskuva antaa osviittaa suunnitteluratkaisujen yksityiskohdista.

Paviljongin tietomalli tarkentui varsinkin toteutusvaiheeseen siirryttäessä, ja malli oli eritelty elementtien ja osien tarkkuudella. Tietomallien tekeminen onkin tuttua suurimmalle osalle arkkitehtiopiskelijoista myös Tampereen yliopistossa. "Toisen opiskeluvuoden Archicad-kurssin jälkeen lähes jokainen suunnittelutyö toteutetaan edes jossain määrin tietomallina. Kurssitöissä opetushenkilöstö ei kiinnitä kovin paljoa huomiota tietomallinnukseen, mutta silti monet opiskelijat omaksuvat ohjelmat luonteviksi suunnittelun apuvälineiksi. Tietomallinnuksen laajat mahdollisuudet ja ominaisuudet kuitenkin jäävät oman kiinnostuksen ja itseopiskelun varaan", Palmujoki kertoo.

"Käytetyimmistä ohjelmista on meillä omat kurssinsa, joista osa on pakollisia, osa valinnaisia. Kurssit on usein limitetty yhteen jonkin suunnittelukurssin kanssa, jolloin opittuja taitoja pääsee heti hyödyntämään oman suunnittelun apuna. Archicadillä on vakiintunut rooli, ja se on ensimmäinen tietomallinnusohjelma, jota meille opetetaan. Sanoisin sen olevan myös ainoa, jonka käytön perusteet jokainen arkkitehtiopiskelija oppii", hän lisää.

Miksi mallinnus on tärkeää jo koulussa?

Arkkitehtuurin opinnoissa aikaa ja vaivaa vaativat varsinkin kandidaattitutkinnon aikana suunnittelun perusteiden ja tietotekniikankin opettelu. Myöhemmin oman osaamisen syventämiseen on Palmujoen mukaan löytynyt apua M.A.D.iltä: "Koin itse hyödylliseksi muutaman vuoden Archicadin käytön jälkeen käymäni M.A.D.in järjestämän Archicad Summer Camp -kurssin. Kun jo vähän ymmärsin ohjelman logiikkaa, pystyin kehittämään omaa tehokkuuttani ja oikeaoppista mallintamista, eivätkä aika ja ajatukset menneet perusasioihin jumittamiseen. Vastaavanlaista kertauskurssia toivoisin ehdottomasti kaikkien saataville".

Kun mallinnusohjelmiston käyttötaitoon panostaa, vain suunnittelijan luovuus on rajana. Saara Palmujoki (kuvassa) käytti voitokkaassa kilpailutyössään kekseliäästi Archicadin Muunne-työkalua pohtiessaan puutapiston teknistä toiminnallisuutta.

Nykyään mallinnus- ja tietomalliohjelmien osaaminen kuuluu jo opiskelijan peruskalustoon, ja samaa odotetaan työelämässä. "Archicad-taidoista ei ole haittaa, vaan päinvastoin, eivätkä ne ainakaan sulje ovia työmarkkinoilla, niin kuin ei minkään muunkaan mallinnusohjelman opiskelu. Archicad on useimmissa Suomen arkkitehtitoimistoissa käytetty ohjelma, ja sen hallitseminen voi olla työnhakijan palkkaamisen edellytys. Käytän itse Archicadiä töissä pääsääntöisesti päivittäin", Palmujoki kertoo.

Opiskelijalle tietomalliohjelmat tarjoavat tehokkaan työtavan arkkitehtuurisuunnitteluun ja toteutuksen suunnitteluun. "Archicad on hyvä suunnittelun apuväline. Sen avulla pystyy helposti testaamaan omia ideoita 3D:ssä sekä esimerkiksi laskemaan rakennusmateriaalien menekin. Periaatteessa yhdellä ohjelmalla, Archicadillä, pystyy tekemään lähes kaiken, mitä opiskelijan kurssityö voi sisältää: työn planssauksesta ja piirustuksista havainnekuviin ja laskelmiin", Palmujoki tiivistää.

Mutkien kautta maaliin

Tietomallinnuksesta oli selvästi apua myös toteutusvaiheessa. Tulin itse mukaan projektiin auttamaan rakentamisen organisoinnissa ja päädyin myös vastaamaan selkeämmin toteutusvaiheesta. Vapaaehtoistyönä tehdyssä projektissa budjetti oli jatkuvasti tiukilla, ja se pyöri pääosin sponsoreilta ja kaupungilta saatujen avustusten varassa. Budjetista lipsuminen ja liian kalliiden ratkaisujen käyttäminen taas merkitsisi taloudellisia vaikeuksia ainejärjestölle, joten onnistunut kustannuslaskenta oli projektin aikana elintärkeää. Rakennuskustannusten arviointi tuotti kuitenkin ryhmällemme haasteita, ja toisaalta myös rakennustavaran ylijäämä haluttiin minimoida, jotta suurilta siivoamis- ja varastointikuluilta vältyttäisiin.

Tarkaksi tehty tietomalli toikin helpotusta määrä- ja kustannuslaskentaan, ja esimerkiksi tilattavan puutavaran määrä selvitettiin ryhmittelemällä mallinnetut puuosat sekä koostamalla niistä määräluettelo Taulukot-ominaisuuden avulla. Tämä taulukko vietiin Exceliin hinta-arvioita varten. Samalla voitiin tehdä hinta-arvioiden vertailua tavarantoimittajilta saatujen tietojen avulla.

Rakennus on parhaimmillaan silloin, kun sitä haluaa lähestyä ja tutkia. Käytetyt materiaalit, ympäristöön sopiva mittakaava ja osallistavat puutapit kutsuvat luokseen.

Rakennusvaiheessa oikein tehdyn tietomallin ja laskennan välinen saumattomuus ja tarkkuus kuitenkin korostuivat. Kohtasimme ongelman työmaalla, kun huomasimme, että tietomallista tehty julkisivupaneelien laskenta oli jäänyt vaillinaiseksi, minkä takia paneeleja oli tilattu liian vähän. Aikataulu- ja budjettirajoitteiden vuoksi tehtiin korvaava ratkaisu, mutta rakentamisen kannalta isoa ongelmaa ei onneksi ehtinyt syntyä.

Puurakentamisen viehätys

Paviljongin runko on tehty Kuhmo Crosslamilta saaduista CLT-elementeistä, ja lisäksi rakenteessa on hyödynnetty myös MetsäWoodilta saatuja LVL-elementtejä. Elementtirakentaminen oli yllättävän helppoa, ja osia pystyi kattoa lukuun ottamatta siirtelemään ihmisvoimin. Rungon kokosi viisihenkinen tiimi, ja kattoelementti nostettiin paikalleen trukilla.

Puurakentaminen ja puun hyödyntäminen esimerkiksi muotoilussa on kiinnostanut minua jo pitkään. Projekti oli hauska ja kokonaisvaltainen oppimiskokemus, mitä puurakentamiseen tulee. Toivoisinkin näkeväni lisää puurakentamista tulevaisuudessa Suomessa. Samaa mieltä on myös Saara: "Näen, että puurakentamisella voi olla merkittävä rooli tulevaisuudessa. Muuttuva ilmasto pakottaa meidät pohtimaan entistä kestävämpiä, ympäristöystävällisempiä ja paikallisia ratkaisuja".

Puupaviljonki toimii kaikille avoimena kohtauspaikkana Tampereen sykkeessä. 

Puurakentamisen kasvun voisi ajatella olevan hyvin luontevaa, koska Suomesta löytyy osaamista ja materiaaleja. "Puuta meillä on Suomessa omasta takaa. Lisäksi meillä on maailmallakin tunnustettu vankka ammattiosaaminen sekä pitkät perinteet puun käytöstä", Palmujoki kertoo. "Mikäli tämänhetkinen keskustelu puurakentamisesta jatkuu, uskon ja toivon näkeväni länsinaapureidemme tapaista puurakentamisen yleistymistä", hän lisää.

Paviljongin saattaminen ideasta lopulliseen sijoitukseen oli monen ihmisen kovan työn takana. Valmistuminen viivästyi pandemian takia vuodella, ja lopullinen sijoituspaikkakin ehti sinä aikana vaihtua. Paviljonki valmiina paikallaan nyt kaikkien kaupunkilaisten käytössä on kuitenkin hieno näky. Paviljonkia voi käydä ihastelemassa Tampereen Eteläpuistossa, mihin paviljonki on sijoitettu ympärivuotisesti. Kiitos myös M.A.D.ille yhteistyöstä!

Puupaviljongin iloisissa avajaisissa kuultiin puheita ja musiikkia. Nuorissa on tulevaisuus!

Lue lisää

Tutustu TamArkin toimintaan
Katso lisää TUNIn arkkitehtuurin koulutuksesta
Lataa Archicad opiskelukäyttöön
Tätä oli Archicad Summer Camp 2021