Muinainen Babylon upeassa 3D-mallissa

Nykyään suurin osa muinaisesta metropolista Babylonista on hiekan peittämä. Nyt maailman tutkijat saavat uuden perustan kaupungin historian tutkimiseen. Tutkija Olof Pedersén Uppsalan yliopistosta on luonut 3D-mallin kaupungin tunnetuista osista. Ideana on, että malli auttaa lisäämään tietämystä myyttisestä Babylonista, missä riippuvien puutarhojen, yhden maailman seitsemästä ihmeestä, sanotaan olleen.  

Muinainen metropoli Babylon mallinnettu Archicadissä. © Olof Pedersén

Mahtava Babylonian valtakunta on edelleen yksi antiikin lumoavimmista kulttuurisista alueista. Pääkaupunki Babylonissa oli yksi seitsemästä ihmeestä, riippuvat puutarhat, joiden olemassaolo on kiistanalainen. Babylonin kukoistuskausi kesti noin 1800—500 eaa. Nykyään kaupunki on suurimmalta osalta hiekalla täytetty raunio, josta vain noin viisi prosenttia on kaivettu esiin.

Miltä Babylon oikein näytti kukoistuskautensa, Nebukadressar II:n valtakauden aikana, 562 eaa.? Tutkija Olof Pedersén, assyriologian emeritusprofessori Uppsalan yliopiston kielitieteen ja filologian laitokselta, päätti käyttää modernia teknologia muinaisen maailmanmetropolin parempaan ymmärtämiseen. Hän on aina ollut kiinnostunut taloista ja rakennuksista, ja on mallintanut osia kaupungista Archicadissä. 

”On olemassa paljon asiakirjoja ja materiaalia aikaisemmilta kaivauksilta”, Olof kertoo. ”mutta on ollut vaikeaa käsittää, miten kaikki liittyi fyysisesti toisiinsa, koska kaupunkiympäristöllä oli kautta aikojen erilaisia tasoja. Sitten keksin idean kolmiulotteisen mallin kehittämisestä saadakseni yhtenäisen pohjan jatkotutkimuksille.”

Lähinnä tutkijoiden tuleviin tutkimuksiin

Aikaisemmat arkeologiset kaivaukset antoivat Pedersénille rikkaan perustan muinaisen Babylonin mallin rakentamiseen. Esiin kaivettujen talojen erilaisista piirustuksista, profiileista, avoimista tiloista ja teksteistä tuli tärkeitä tietolähteitä. Malliin hän lisäsi georeferoituja pisteitä GIS-ohjelmistosta, ja sai siten aikaan Babylonin oikean sijoittamisen alueeseen. Malli tuli esiin eri versioissa, joita päivitettiin sen mukaan, kun uutta tietoa lisättiin.

Babylonin korkeustasot sijoitettiin Archicadissä eri tasoihin kaupungin kehityksen tutkimiseksi. © Olof Pedersén

Pedersénilla on selkeä idea projektin tarkoituksesta: ”Malli on työkalu Babylonin ymmärtämiseen eri näkökulmista, ja on perusta tuleviin tutkimuksiin ja projekteihin. Työkaverini ja muut tutkijat saavat työkalun teorioiden ja hypoteesien testaamiseen useista eri näkökulmista.”

Täten malli on ensisijaisesti tutkijoille ja heiden projekteille, ei Babylonin kolmiulotteiseen esittämiseen suurelle yleisölle, vaikka idea siitä onkin olemassa.

Visualisoinnin voima

Tärkeä osa yhtenäisen mallin laatimistyötä oli se, että kaupungin eri korkeustasot sijoitetiin erillisille tasoille. Tämä antoi Pedersénille mallin, joka kuvasi Babylonin kehitystä, ja hän aloitti kaupunkiympäristön kehityksen tutkimisen. Hän tutki esimerkiksi, miten kaupunkia ympäröivä muuri on muuttunut, millä tavalla kulkuekatu kohotettiin, ja muita harkintoja.

”Useita eri tasoja yhdistämällä voin tutkia, miten joku tietty osa kaupungista on kehittynyt, esimerkiksi tunnettu Ištarin portti, jolla ei ennestään ollut lasitettuja tiiliskiviä.”

Visualisoinnilla on tärkeä rooli. Babylon on rakennettu pääosin kahdesta materiaalityypistä: vanhoina aikoina aurinkokuivatuista tiiliskiivistä ja myöhemmin poltetuista tiiliskiivistä. Materiaalit visualisoitiin mallissa selvästi eri väreillä: aurinkokuivatut kivet saivat harmaaruskean sävyn, kun taas poltetut kivet saivat kellertävän sävyn. Poltetut tiiliskivet ovat mallissa selkeästi näkyvissä ja antavat käsityksen niiden määrästä, mitä johtaa kysymyksiin siitä, missä tiiliskivet valmistettiin ja poltetiin. Pedersén ja muut tutkijat saivat tästä tärkeän käsityksen mahdollisten talojen lukumäärästä, väestökehityksestä ja rakentamisperinteistä.

Uskottavuuden kasvattamiseen Pedersén lisäsi valokuvia kauniista Ištarin portista eläimellisineen olentoineen ja siniseksi lasitettuine tiilineen. Hän on myös lisännyt läsnäolon tunnetta ja visualisoinut kaupunkia Artlantiksen avulla.

Arkkitehtonisia haasteita

Mallinnustyön aikana Pedersén kohtasi joitakin haasteita, mitä ei ole yllättävää, kun yritetään luoda 3D-mallia muinaisesta kaupungista. Esimerkiksi kuinka korkeat olivat Nebukadressarin palatsin seinät? 

”Sitä ei tiedetä”, Olof sanoo rehellisesti. ”Voimme saada käsityksen siitä oviaukkojen mittasuhteiden avulla, ja vertaamalla niitä vastaavien kaivettujen palatsien seiniin. Siten on mahdollista tehdä järkeviä johtopäätöksiä siitä, kuinka korkea seinä oli oven yläpuolella, ja käyttää tätä korkeutta.”

Samanlaiset päätelmät kuin tämä täydentävät ja rikastuttavat mallia, ja kuva Babylonista selkiytyy. Olof kertoo kaupungin muistakin paikoista, asuintaloista, joiden muodolle on ominaista siksak-kuvioiset seinät ja niiden suunnitelmallinen muotoilu. Mallissa kaikki on huolellisesti esitetty, ja Olof kertoo niin vangitsevasti elämästä kaupungissa, että tuntuu siltä kuin olisimme siirtyneet pari tuhatta vuotta ajassa taaksepäin. .

Tutkija Olof Pedersén haluaa lisätä tietoa Babylonista, ja käyttää 3D-mallia työkaluna. © Olof Pedersén

Hän pysähtyy Nebukadressar II:n suurenmoisen palatsin eteen, joka on terassien ja vihreiden alueiden ympäröimä. Hän huomauttaa, että palatsialueen esittelyllä mallina ei ole tarkoitus antaa yksiselitteisiä vastauksia siihen, miltä se näytti noin 2500 vuotta sitten, sillä se on lähes mahdoton tehtävä. Toisaalta se on tarkoitettu keskustelun pohjaksi, kysymysten herättämiseksi ja sitä kautta uuden tiedon luomiseksi. .

Tämä on sitä, miten Archicad-malli toimii: analyyttisenä työkaluna kriittiseen tarkasteluun ja järkevien olettamusten tekemiseen. Mitä enemmän tietoa ja dataa tutkimuksista lisätään malliin, sitä enemmän tietoa saadaan muinaisen maailman kaupungista. Kuva Babylonista tarkentuu ja selkeytyy Pedersénin luoman 3D-mallin ansiosta.