Kaupunkien kartta-aineistot ja Archicad 25:n natiivi viitepiste Survey point

Kansalliset tietomallivaatimukset ja paikkatieto mahdollistavat Ympäristöministeriön tavoitteen mukaisen kansallisen digitaalisen kaksosen luomisen. IFC-mallien kytkeminen osaksi digitaalista ympäristöä koskee kaikkia tietomalleja käyttäviä. Keskeisenä suunnittelun käynnistäjänä on arkkitehdeilla kunnia määrittää projektin sijainti, ja jakaa se muille osapuolille. Kaikissa IFC-standardia tukevissa muiden alojen suunnittelijoiden ohjelmissa ei vastaavia asetuksia siksi edes ole. Tässä jutussa käydään läpi kohdistamisen välineet, tavat ja periaate yhdellä tavalla. Tapoja ja välineitä on muitakin, ja tilanne kehittyy. Voidaan sanoa, että rakennuksen sijoittaminen paikalleen on toimiston työn kulmakivi ja käyntikortti, joka on pohja hankkeen sujuvalle tietomallipohjaiselle yhteistyölle. 

BIM ≠ GIS vai? 

Archicad ja tietomallit käyttävät IFC-standardin mukaisesti oletuksena WGS84-koordinaattijärjestelmää. WGS84 on kansainvälinen standardi, jota kaikki GPS-navigointilaitteet käyttävät. Archicadin Projektin asetuksissa näkyy sen sijainti, jonka saa nappia painamalla esiin Google Mapsiin. WGS84-sijainti, joka on Archicadin alkuperäisen Origon sijainti, luonnollisesti tallentuu Archicadistä IFC-tiedostoon. Sijaintitieto vaikuttaa renderointien, varjotutkielmien ja energiasimulointien tekemiseen, ja siirtyy myös visualisointiohjelmiin Archicadistä.

Vuosien ajan oletuksena ovat Archicad-aloituspohjan oletussijaintiin jääneet rakennukset olleet Helsingin Katajanokalla. Eli jos asiaa ei ole korjattu, on talosi siellä. (Nokka on tiheästi asutettu alue!)

Archicad 25-versiossa muuttuneita 

Aiemmissa versioissa projekti siirrettiin oletuksena sen origon mukaisesti. Nyt uusi mittauspiste huomioidaan, mikäli se on siirretty origon päältä oletussijainnista. Mittaus- eli viitepistettä (joka ei ole origo) käytetään osoittamaan eli viittaamaan paikallisen järjestelmän – esimerkiksi kaupungin origoon. Vastaava menettely on käytössä muissa BIM-ohjelmistoissa, ja tapa on kuvattu IFC4-standardin määrittelyihin kymmenisen vuotta sitten. 

Sijainnin asetukset -välilehdellä annetaan tiedot paikallisesta koordinaattijärjestelmästä (WGS84 = globaali).

Sijainnin asetuksiin syötetyt mitat etäisyydelle (itä- ja pohjoiskoordinaatti) määrittävät siten kaupungin ja Archicadin origon välisen etäisyyden kartalla. Vaihtoehtoisesti Survey pointin sijainnin voi yksinkertaisesti siirtää, ja pohjoissuunnan saa määritettyä raahaamalla Pohjassa. 

CASE: Miten hyödyntää ilmaista avointa paikkatietoa verkkopalvelusta ja georeferoida se

Tässä Espoon karttapalvelun esimerkissä olen valinnut vasemmalta ladattavista aineistoista DWG-muotoisen Maanpintapisteiden tiedostolatauksen ja hakenut sijainnin kohdistamalla hiiren kakkospainikkeen klikkauksella karttaruutuun. Saan aineiston ladattavaksi painamalla Lisätiedot. Espoossa on käytössä Trimblen paikkatietojärjestelmä. Käytännössä samankaltaisen aineiston saa kunnasta riippuen pyytämällä käyttöönsä. Joissakin tilanteissa siitä veloitetaan toimituskulut. 

HUOMAA: Korkeusjärjestelmää tai korkeustietoa ei käytetä tässä esimerkissä. Ladattavan tiedoston sisällön korkeustiedon tarkkuus on +/– 5–10 cm. 

Ladattu DWG-tiedosto on kaupungin koordinaatistossa; miten sitä hyödynnetään Archicadissä? 

Vaiheet

1. Ota esiin Pohja (alin nollakorossa oleva kerros) ja valitse Piirustus-työkalu.

2. Valitse työkalun asetuksista sijoitustavaksi Käytä piirustuksen omaa origoa sijoituspisteenä. 

3. Sijoita Piirustus osoittamalla Archicadin origoon (voit piilottaa ensin Survey Pointin painikepalkin ikonista).  

4. Valitse kaikki ja sovita ikkunaan. Vasemmalla näkyvät aloituspohjan julkisivuviivat origon lähellä, oikealla on kaukainen kartta. 

5. Näin tuodun kartan sijainti kertoo, kuinka kaukana kaupungin origo on Archicadin origosta. Archicadissä, kuten muissakaan tietomalliohjelmistoissa, suunnitteluaineiston sijoittaminen kilometrien päähän origosta ei ole suositeltavaa, saati YTV-ohjeiden mukaista. 

HUOMAA: Jos saat karttalehden etäisyystiedot muualta, ei tämä vaihe ole tarpeen. 

6. Mitataan etäisyys seuraavasti: Kohdista kartan lähelle ja valitse koordinaattien esitystavaksi Absoluuttiset (origosta lähtevät). Oletus- ja yleisin käyttötapa on Suhteelliset. 

7. Vie osoitin kartan vasemman alanurkan päälle ja paina X. Varmista nopealla hiiren liikkeellä, ettei sininen pallo ehdi tulla esiin, koska silloin nurkka muuttuu väliaikaiseksi origoksi, ja mitat ovat nollia. 

8. Siirrä nämä luvut (Kopioi > Liitä) Sijainnin asetuksiin itä- ja pohjoiskoordinaateiksi (negatiivisina), jolloin Mittauspiste siirtyy.

9. Siirrä kartta Archicadin origoon. Jotta koordinaattien syötön kanssa ei tule hämmennystä, palauta Suhteelliset koordinaatit päälle.

10. Valmis kartta on tuotu lähelle origoa, ja sen viitepiste on paikallaan. 

HUOMAA: Viitepiste voi Archicad 25:ssä ja tulevissa versioissa syntyä automaattisesti DWG-tiedostoja tuotaessa, jos Archicad havaitsee niissä origon. Tämä riippuu lähtöaineistosta, sen DWG-tiedostoversiosta ja lähettävästä ohjelmistosta. 

Archicad-työskentelystä suunnitelman kanssa 

Oletuksena tuotu aineisto on Pohjoinen ylhäällä -suuntaista. Usein suunnittelu on helpointa niin, että rakennuksen päälinjat ovat pysty-vaakasuuntaisia, jonka vuoksi Archicadin näkymän kierto on hyvä ominaisuus. Kierto tallentuu luonnollisesti haluttaessa Näkymä-välilehden näkymiin, joten taitto ja eri asentoihin tarvittujen versioiden tallennus on helppoa. 

Yllä kuvassa on kierrettynä tulevan kuvitteellisen suunnitelman asento (sinisten pallojen kohdalla, vaaka-asennossa).
Huomaa, että vaikka kierto on päällä, näyttää viitepisteen nuoli luonnollisesti pohjoiseen. 

Miten kaupungin karttalehden nurkalle tai muulle pisteelle etsitään vastaava WGS84-sijainti? 

1. Kansallinen Avoin paikkatietoikkuna tarjoaa koordinaattimuunnoksen muiden aineistojen ohella osoitteessa kartta.paikkatietoikkuna.fi.

2. Valitaan koordinaattimuunnokseen vasemmalle kaupungin aineiston muoto ETRSGK-25 ja mitatut sijainnit sekä tuloskoordinaattijärjestelmäksi EUREF-FIN-GRS80 (joka vastaa WGS84-sijaintia).

HUOMAA: Jos korkeustieto on tiedossa, on myös korkeusjärjestelmän muunnos mahdollinen.

HUOMAA: Archicadin alimman positiivisen kerroksen z-korko 0 on se, mihin viitekorkeus viittaa – yleensä merenpinta. Kerrosten korkeuslukuja Archicad-kerrosasetuksissa ei ole tarkoituksenmukaista esittää merenpintakorkeuksina.  

Erilainen georeferointitapa IFC2x3- ja IFC4-versioissa – uudempi parempi 

Tämän ohjeen mukainen työtapa on tuettu molempia IFC-versioita käytettäessä, jos vastaanottava ohjelmisto sitä tukee. Tallentuvan IFC-tiedoston sisältö on kuitenkin versioissa erilainen, käytetyn Archicad IFC-kääntäjän mukaisesti. 

• IFC2x3-vienti: Tieto siirretään kahtena uutena IFC Property Sets -ominaisuusjoukkona.
• IFC4-vienti: Sisältöön luodaan uusia IFC entities -kokonaisuuksia: IFC Map Conversion ja IFC Projected CRS. Projisoidun koordinaattijärjestelmän tuki puuttuu vanhemmasta IFC2x3-versiosta. 

Cetopo ja Archicad 25 

Nordic BIM Groupin edustama kotimainen Cetopo-palvelu tuo Archicadiin muun muassa Maanmittauslaitoksen ja kuntien avointa dataa, sekä laserkeilausaineistoihin pohjautuvan 3D-maaston. Archicad-tiedostoon tuodaan asetusten mukaisesti maasto, rakennukset, kadut, vesistöt, kiinteistötiedot, puut sekä ortokuva. Mallin koordinaatisto on helppo valita Cetoposta ladatessa, ja Archicad-laajennus hoitaa automaattisesti projektin sijaintitiedot kuntoon. Malli on laajasti räätälöitävissä omaan työtapaan sopivaksi. 

Lähteitä

IFCSite-määritelmä BuildingSmartin sivuilla 

Graphisoftin Archicad 25 -ohje: Survey point

BuildingSmartin ohje georeferoinnista  

Käytännön esimerkkitapaus 

Graphisoft Community -yhteisösivujen artikkeli (huomaa useiden rakennusten viitevinkki)